maanantai 24. elokuuta 2015

Mitenkähän näiden kanssa pärjään?

Olen haaveillut Flammentanzista jo parin vuoden ajan. Kun olen onnistunut John Daviesin kanssa, niin miksi en senkin.

Salaojitus ja rännivesiputkistot ovat asennettu. Enää yhden seinän kivijalka saada kuntoon, niin voinen alkaa istuttamaan rakasta Flammentanziani.

Sillä se taimi on nyt ostettu ja odottaa omaa paikkaansa. Löysin sen Saloisten entisestä taimitarhasta, joka on vaihtanut nimensä Saloisten Säästöpihaksi.


Kukka itse on niin 'tulinen', että kokeilin väriä alhaalta päin, mutta siitä tuli liian lämpimän punainen. 

Toinen ruusu mihin sorruin samaisessa paikassa, oli tertturuusu Presidentti Kekkonen. Myyjä kysyi jos omistan Tarha Halosen. - No mutta eihän piha voi olla silloin ilman Kekkostakaan, nauroi hän. Hyväksyin selityksen. Ja kun tein kauppaa muunkin tavaran kanssa, myyjä oli reilu ja sanoi, että koska hän tyrkytti Kekkosta minulle, saan sen kaupan päälliseksi. Hieno homma! Jos Flammentanzin leimut ovat vähän kylmän punaisia, niin Kekkonen on vähän enemmän tiilen punainen, upea tertturuusutaimi parhaassa kukassaan. Sen terttu äkikseltään näyttää pelargonialta, mutta tässä kuvassa löytyy se aika ruusuisena. Oikea väri ei kuitenkaan tule esille. Istutan tämän myös eteläiselle seinustalle.


Arka Lawinia on selvinnyt jo kaksi talvea, vaikka ei ole pystynyt avomaalla kasvamaankaan köynnökseksi. Joten eiköhän nämäkin kaksi uuttakin ruusua. Siirrän Lawinian myös samaiselle seinustalle noiden uhkeiden tuliruusujen kanssa. Alla olevassa kuvassa  Lawinia on tekemässä jo kuudennetta suurta kukkaa.


Kolmanteen ruusuun hurahdin sitten Särkän taimitarhalla. Se on Rosa Mundi eli kirjava apteek-karinruusu. Koska olen selvinnyt hyvin vanhan apteekkarinruusunkin kanssa, joka ei pitäisi täällä näin pohjoisessa menestyä, niin miksi ei tämänkin. Jotenkin se pitäisi saada tavallisen apteekkarinruusun viereen. Oikealla kuvassa se on kasvanut jo kohta 2-metriseksi ja peittää pian kahvilani ikkunan auringolta. Eihän sen niin korkeaksi pitänyt kasvaa? Vain puoli toista metriseksi, sanotaan kirjoissa. Ehkä joudun sitä katkomaan.

             
Kuitenkin nämä kaikki ruusut ovat varmistettu selviytyvän vain kolmosvyöhykkeelle asti. Joten täällä (viides vyöhyke) riippuu niin paljon talvista ja keväistä, miten ne selviää. En usko että rakkauskaan auttaa tässä tilanteessa. Uskon, että totta on ilmaston lämpiäminen. Ruusujen yhteydessä voisin olla siihen luottavainen ja tyytyväinenkin, mutta kuten tiedämme, niin maailman laajuisesti siitä voi tulla katastroofi.

Vielä yksi villitys liittyy tähän ruusumatkaan. Kun mieheni muistoksi istutin kuusen tuonne pellon päähän, niin löysin omaksi puukseni lehmuksen. Sitä puuta olen aina rakastanut. Se on rohdoskasvi. Se on lehmuksen heleän vihreä. Ja se on metsä-lehmuksena täälläkin menestyvä, maailmalla yleinen lehtipuu. Minäkin maailman kansalainen tietyllä tavalla.

Senkin löysin Särkän taimitarhalta, mutta se oli niin korkea, että ei mahtunut autooni. Laitoin puutarhu-rille kutsun tulla viimeisenä kahvilasunnuntaina katsomaan tanssiesitystä. Mielessä oli tietenkin, jos hänellä on pakettiauto, niin voisi siepata puuni mukaan. Muussa tapauksessa joudun lainaamaan jostakin toisenlaista autoa.

Kuinkas kävikään! Kuopiolaiset puutarhan ystävät olivat ennen minua käyneet Särkän taimistolla ja toivat tullessaan minulle kyseisen lehmuksen linja-autossaan. Kyllä ilahduin!!



Tuossa varjoisen seinän vierellä se nyt odottaa, että saisin roskaisen nuotiovärkin poltetuksi. Siihen paikalle ajattelin istuttaa tämän ihanaisen lehmukseni. 

Mutta miten pärjään näiden arkajalkojen kanssa? Nyt pitää metsätontun vähän opiskella jotakin enemmän, ettei menis tonttuiluksi.

Laitan soimaan erään ystäväni suosikkikipaleen 'Ihana', Chisu! 



11 kommenttia:

  1. Tuon köynnösruusun olen minä täällä kahelis tappanu..tai peurat. Mitä jos laittasit juurakon ympärille jotain styroxii tai muuta..hmm
    Lehmus on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että olen löytänyt flammentanzille hyvä paikan.

      Poista
  2. Uskaltaisinkohan minäkin kokeilla köynnösruusua??? Olen empinyt ja empinyt, mutta tämän postauksen myötä taidan uskaltautua:) Upeat ruusut...laitahan kuvaa Kekkosesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan kuvaa, kun löydän Kekkoselle ja köynnösruusuilleni kasvupaikan. Tiedän sen jo, mutta aluetta on työstetty vielä, nimittäin eteläistä kivijalkaa. Kyllä uskallat laittaa. Sinähän asut paljon etelämpänä kuin minä. Näin yksi kesä lähellä Kytäjää upeimman Flammentanzin mitä missään. Ja eräs tarhuri kertoi, että hän tekee kävelykierroksen eräällä alueella vain tervehtien ja silmäillen erästä komeaa flammentanz-ruusua.

      Poista
  3. Löysitkö lehmuksen metsästä? Mulla on muistikuva, että kerran nuorena "eksyin" kummallisen pieneen lentoon Pattijoen varrella, siellä näin lehmuksen ja muita muuten vieraita puita. Mutta en ole ikinä löytänyt sitä paikkaa uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Poistin sinun kommenttisi toisintoja, sitä oli kolme kertaa. Täällä pohjoisen metsissä, eli oikeastaan tässä minäkin Pattijoen varrella ei lehmus menesty luonnostaan. Kyllä sen ostin Särkän taimitarhalta. Olisikin ollut ihan eri juttu kaivaa taimi metsästä. Olit 'lennossasi' Pattijoen varrella? Harvapa sinne eksyisi. Jos se oli uni, niin puunlehdet edustavat unessa opittuja oppitunteja,saavutuksia ja palkkioita. Tai sitten olit menneessä ajassa jälkeen jääkauden, jolloin täälläkin oli hyvin lämmin ilmasto ja noita etelän lehtipuita. Tutkimuksissa on löydetty mm. lehmusta täällä kasvavaksi.

      Poista
  4. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Pitäisi lopettaa kokonaan puhelimella kommentointi, koska se nykyään aina julkaisee kaikki kommenttini kolmesti. Kaiken lisäksi on muuttanut sanan "lehto" sanaksi "lento". Pidän sitä eksymistä kyllä edelleen ihan todellisena tapahtumana, vaikka toisinaan kyllä epäilen. Se voi toki olla unta tai siihen muistikuvaan sekoittuu vielä "eksoottisempia" kasveja, kuin todellisuudessa. Olin silloin vasta oppinut, että terveleppää ei kasva pohjoisessa, paitsi Pattijoen varressa yhdessä kylässä.

    Täytyy kehitellä tuota ajatusta aikamatkaamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai 'lehto', no ei ihme jos minunkin mielikuvitukseni sai aihetta. Pattijoen varrella kylän keskustassa on kaunis luontopolku kaarisiltoineen ja siinä saattaa ihan hyvin ollakin jonkun tontilla kasvava lehmus. Tervaleoppa kasvaa Jätinkirkoille kulkevan polun varrellakin, mutta niitä on paljon Lähdenevalla, joka on suojelualue. Minä tykkään naputella koneella, koska käytän sormijärjestelmää ja olen siinä nopea. Ja kyllä me unessa varmaan aikamatkaillaankin usein.

      Poista
  7. Se paikka olikin lähellä Lähenevaa, tai Lähdekorpea. Tai ainakin Hongistontien sillä puolella.

    Minäkin olen aika nopea kirjoittamaan koneella ja kymmenellä sormella. (Ainakin verrattuna puhelimella räpeltämiseen). Puhelimesta on vain niin kätevä lueskella posteja toisinaan. Nykyään esim. en tahdo viitsiä raahata kannettavaa sänkyyn, vaan katselen illalla postit puhelimella.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!