Huomenna ruusutarha-blogini täyttää kaksi vuotta! Joten tämä kuulostaa aika pysyvältä, sitkeältä ja määrätietoiselta. Pistin sen pystyyn todistaaksenikin jotakin sen kaltaista. Sisältönä oli kirjoittaminen, tutkiminen ja ruusut ennen kaikkea, päämääränä rakentaa tietoa ja siinä rinnalla rakentaa ruusutarhaa.
No joo. Minulla oli alussa neljänlaista ruusua, joista yritin joskus jopa päästä eroon. Ne eivät halunneet minusta eroon, vaan herätellä minua johonkin pitäen sitkeästi itseään minun mukanani. Onnistuivat. Kaksi vuotta ja nyt minulla on 36 eri pensaslajia ja useita muita ruusuja, joita yritän pitää hengissä. Toki muitakin kukkia ja yrttejä. Mutta tontulla vielä pitkä matka oikeaan ruusutarhaan!
Tämä kuva löytyi jostakin ja kuvaa jotenkin tätä blogipolkuani, pitkästi askelmia ja päässä seisoo possu. Kuva ei ole pihamaaltani, kylältäni kylläkin. Se possu röhkii innoissaan ja odottaa, matkaa jatkaakseen.
Symboliikkaa. Kolme blogia kulkemassa eteenpäin. Omalla pihallanihan ovat kissat ja metsäkauris, hevosetkin vierailleet. Mutta blogin polku on arvaamaton. Se voi jatkua tai kuten monella, se päättyy. En tiedä mihin tällä blogipolulla on matkaa, 100 ruusupensaaseenko?
Blogini ei ole mikään suosikki, sillä on vähän lukijoita virallisesti, kuten sivusta näkyy. Enkä sitä niinkään ole tarkoittanut muille, enemmän itselle todistaakseni jotakin, laittaakseni tutkitut jutut muistiin, arkistoon, josta ne taas helposti löydän. Blogini ei ole trendi käsitöistä, ruokaohjeista, muodista tai sisustuksesta, vaan arkipäivän yritystä rakentaa jotakin. Se on ehkä liiaksi erikoistunut vain ruusuihin ja sitä ympäröivään maailmaan. Etupäässä luetuimmat artikkelit (näkyvissä nyt vuoden suosikit sivussa) ovat googlettamalla löytyneet niille, jotka ovat hakeneet erityistä tietoa, kuten tietoa ruusuista, yrteistä tai esim. homeesta. Olenkin pyrkinyt tietoa tuomaan totuudellisesti viitteineen esille ja olen iloinen jos voin palvella siinä lukijoita.
Kuitenkin, blogini lukukerrat ovat kauniisti kuukausi kuukaudelta nousseet, ehkä juuri tuon etsittävän tiedon vuoksi. Kun lukijoita oli alussa noin 300-500 kuussa, nyt niitä on lähes 3000. Saavutan ihan kohta 40 000 lukijaa kahdessa vuodessa. Sivuja olen kirjoittanut 400. Sehän tekisi pyöreästi 100 lukijaa per juttu. Hah! Suorastaan keikistelen päätäni.
Mars-ja kissablogini onkin sitten aivan toinen juttu. Siellä on muutama lukija päivässä. Marsblogi ihan vain oman karttani tutkimista, ja kissat tuossa sivussa kulkevat kuin jalkojeni viertä.
Ruusukahvilablogini muuttunee, toivon, pian kotisivuksi, sille kurssille olen menossa. Harmittaa vähän tämä avoimuus, kun muualla olen toiminut nimimerkin takana turvallisesti. Mutta tämäkin piti kokea.
Lämpimästi kiitän niitä, jotka ilmaisevat lukeneisuuttaan ja kommentoivat, aivan kuin kahvilla tuvassani kävisivät. Se aina piristää kummasti. Yllätyksiäkin on löytynyt monenlaisia ja ystävyyssuhteitakin. Sama harrastus yhdistää kummasti.
Astrologiaa harrastaneena tutkin seuraavassa jutussa blogini syntymäkartan Auringonpaluuta. Ja sitten jatkan ruusuisia juttujani!!
Tässä Stingin 'Ruusukappaleessa' on jotakin verevää voimaa! Ei muuta kuin purjeet ylös ja antaa tuulen viedä!
Onnea 2-vuotiaalle!
VastaaPoistaPahus kun en voi olla kommentoimatta tekstiä.
Ihastuin tapaasi kirjoittaa luontevasti ja spontaanisti asioista. Käyt joka kirjoituksesta tavallaan avointa keskustelua lukijan kanssa.
Blogeja on toki moneen menoon, henkilökohtaisesti haluan blogista "lukea" ajatuksia.
Niin ja sinähän olet liittynyt puutarhablogeihin, eiköhän se ole pääjuttu..taas tässä pohdin..
Vähän lukijoita on mielestäni plussaa, koska tuskin kaikki 542 jäsentä on aktiivisia ja kuten totesit monen blogarin polku on päättynyt tai se on satunnaista.Kukin taaplaa tavallaan.
Upea määrä ruusuja sinulla!
Ihan totta?! Keskustelua lukijan kanssa? Eihän meissä ihmisissä niin kamalasti eroa ole, kun olemme samassa kulttuurissa ja varsinkin jos olemme samoihin hetkiin syntyneet. Mutta en ole huomannut tuollaista. Se kuulostaa kauniilta, kiitos Taina! Liikuttaa tuo, jos löydät ajatuksia.
PoistaMinunkin mielestä Sinulla on jo paljon ruusuja, se on jo oikea ruusutarha!
VastaaPoistaOnnittelut blogin 2-vuotisuudesta!
Akileija, sanotko, että 'oikea ruusutarha"! Suoristin ihan selkääni tässä. Saat sen kuulostamaan uskottavalta. Kiitos!
PoistaSYLIN TÄYDELTÄ ONNEA!!! Olen ollut tämän syksyn lukijanasi ja minusta sinulla on mainioita tekstejä. Tekstisi antavat niin paljon ajattelemisen aihetta, että välillä en meinaa osata kommentoida ollenkaan. Siksi juuri pidän niistä, kun tekstisi eivät ole "muoti"-juttuja vaan aitoa SINUA! Kaunis kiitos siitä. Jatka vain samaan malliin:) Toiveissani on joku kesä käydä kahvilassasi:)
VastaaPoistaSylin täydeltä tervetuloa kahvilaani, Maarit! Niinhän sitä fundeeraa ja ajattelee itsekin paljon, joten pakko kai niistä on välillä jotakin kirjoittaakin. Kyllä tässä vielä jatketaan, sekä blogia että ruusutarhaa...
PoistaKiitos hienosta blogistasi! Olen suurella mielenkiinnolla lukenut varsinkin symboliikasta, mutta myös ruusut ovat minunkin sydäntäni lähellä. Minulta ei niitä löydy kuin muutamia, mutta alku sekin :)
VastaaPoistaSydäntä ruusuille, se on jo suuri alku! Kiitos! Minua kiehtoo symboliikka, sanatkinhan ovat sitä ja ne usein luetaan ja ymmärretään omista lähtökohdista. Usein juuri metafoorat, mielikuvat, ovat enemmänkin kollektiivisia, kuten ruusutakin huomaamme.
PoistaKiitos Kartanonrouvalle!
Onnea ruusuisille poluillesi! Oli mukava tepastella niitä kesällä ja mukavaa on myös lueskella niistä. Kiitos blogiystävyydestä!
VastaaPoistaKiitos blogiystäväni Riitta! Niin on myös ollut mukava seurata teidän puutarha- ja kanalaelämää! Otan siitä oppia. Ja tämä mummous ja kissatkin ovat meillä yhteisiä iloja.
Poista