torstai 10. syyskuuta 2015

Ruusut kesässä 2015; tarhakurtturuusut eli rugosalaji

Nyt tulee viimeinen ryhmä kesän ja samalla ruusujeni inventaariosta. Kurtturuusut vuorossa! Nehän monet ovat nyt vasta kukkimassa.

Olen suurimmasta osasta kurtturuusupensaista rakentanut ihan oman kivipolun ympäröimän alueen sammalsohvan eteen, jota nyt olen muokkaamassa. Otan nurmikon ja kivet pensaiden ympäriltä pois, laitan tuplaten maastokangasta ja sepeliä päälle. Sepeli lämmittää eikä tee hometta, olen huomannut. Esim. Ilo-ruusun ympärillä on sepeliä ja se on toiminut hyvin. Minulla kun sattuu olemaan sitä sepeliä. En halua aluetta pelkästään ruusuille. Aion istuttaa johonkin väliin valkoakilleijaa, ehkä ruusumalvaa ja mäkimeiramia tekemällä maastokankaaseen reikiä. Uskon että ne ovat piristämässä ruusualuetta.

Tosin istutin keväällä pari kurttua muualle. Katri Vala, joka teki kaksi kaunista violetinpunaista kukkaa, istutin vanhan kukkapenkin paikalle. Siitä haluan päästä eroon pikkuhiljaa. Siis kukkapenkistä. Katri Valan juurelle kylvin vähän tillin siemeniä. Hyvin se on voimistunut nyt siellä tillien keskellä, jotka jo olenkin leikannut pakasteeseen.


Toinen sellainen on hollantilainen Nyweldt, jonka istutin saunapihalle, kun siellä on muutakin valkoista. Se ei ole vielä kukkinut, mutta kasvattanut vahvoja varsia nuppuineen. Odottelen innolla niiden avautumista, jotta voisin kuvata sitä. Sen kukka on suuri, valkoinen ja yksinkertainen.

Kirovskin kurtturuusun Adelen istutin myös tänä kesänä ja ihastuin noihin pohjoisen ruusuihin. Toivon, että löydän niitä lajeja enemmän. Se kukki heti istutuksen jälkeen, mutta nyt on puskemassa uusia varsia ensi vuotta varten.

 

Sitten onkin iso joukko kurtturuusuja, joita istutin jo viime vuonna tuohon ryhmäänsä. Wasagaming, kanadalainen muistaakseni, erottuu kukinnallaan muista kurtuista violetilla sävyllään ja hyvin kerrottuna. Se ehti tehdä tänä kesänä vain muutaman kukan, nekin sateen hakkaamana.


Kävin pari kesää sitten Pattijoen entisen kunnantoimiston roskaläjässä erään virkanaisen johdattelemana ja summamutikassa nostin sieltä muutaman juurakon autooni. Sitten olenkin jännittyneenä seurannut mitä niistä nousee. Tämä yksilö on ainakin Hansa, luulen. Eräs toinenkin on, joten istutin sen tänään toisen viereen. Kurttutarhassa taitaa olla mukana pari yksinkertaista kurtturuusua, jotka siirrän vielä toiseen paikkaan. 

Sitten viime vuoden istutettuihin vielä. Vasemmalla Hansa, oikealle Pink Pavement, joka yritti tehdä paljonkin suuria kukkiaan, mutta kuten kuvasta näkyy, sade ne turmelee heti.

 

Monte Casino on kasvanut vähän kivuliaasti. Luulen, että viime kesänä se kärsi kuivuudesta ja nyt märkyydestä. En ole vielä nähnyt sen kukkivan. Toinen samanmoinen siinä vieressä on Moje Hammarberg. Nyt se on kuitenkin täynnä nuppuja, mutta tuskin ehtii kukkia. Kolmas kärsinyt ja melkein kuollut, on oululainen löytöruusu Karjasillan kulkuri, joka kuitenkin nosti päätänsä juurakosta kesemmällä, nyt täynnä nuppuja. Samoin toinen löytöruusu Pappilan neito on täynnä nuppuja. Martta, löytöruusu sekin, kukki keskikesällä, nyt vain kasvattaa uusia varsia. Neljäs löytöruusu raahelainen Sofia on vähän kukkinut keskikesällä, nyt tekee uusia varsia. Sillä on hassu tapa käpristää lehdet kun ilta koittaa. Varjelee itseään kylmältä kai.

Liettualainen Ritausma on monen lempiruusu ja hyvin kysytty taimitarhoilla. Hyvin on minulla kasvanut ja tekee sarjoissa suorastaan kukkia koko kesän. Arvata voi, kuinka tuon silkkimäisen ihanuuden käy, kun sataa. Usein pensas on täynnä ruskehtavia röpelöitä, joita ei kauniiksi voi sanoa.


Maanmyötäinen, matala ruusupensas Rosalina, jonka istutin yläkulmaan,  on innostunut kasvamaan ja on kauniin rehevä. Kukkia se on luonut koko kesä, vähän silloin tällöin. Tosin nyt sen uudetkin oksat ovat täynnä nuppuja. Ehtiikö, ehtiikö?


Saksalainen Schneekoppe (lumikuppi) on nyt täynnä nuppuja, jotka eivät pidä nekään sateesta. Oksat ovat vielä näin hennot, joten kukka taipuu alaspäin. Jospa se siitä vielä vahvistuisi.


Näin käyttäytyvät kurtturuusut täällä näin pohjoisessa. Hyvin kuitenkin selviävät, mutta työntävätkö nuppujaan liian myöhään?

Muistinko kaikki? Yksi ruusu luetaan myös kuuluvaksi kurtturuusuihin, ainakin se on osa sitä jalostussukua, nimittäin Teresan ruusu. Se on ihana! Sehän työntää kukkia melkein koko kesän. Tosin se on vielä aika pieni ja hentonen, mutta nytkin viisi nuppua odottaa lämmintä ja aurinkoa.

Olen tehnyt kovan urakan ruusuinventaarioni kanssa. Montakohan lajia yhteensä löysin? 77 eri lajia taisi löytyä. Aika hyvä ruusutarhan aluksi! Toinen juttu on sitten se, kuinka ne varttuvat ja kukkivat!

Tule syyskuu, Eila Pellinenkin laulaa syksyn ruusuista!


11 kommenttia:

  1. Sinulla on mahtava määrä ruusuja. Varmasti aina joku kukkii, vaikka vattukärsäkkäät, kirvat ja muut ötökät sekä huonot säät välillä vaivaisivatkin.

    VastaaPoista
  2. Ritausman väri on niin ihana..! ♥

    VastaaPoista
  3. Kyllä olet oikein ruusujen mestari! Ihania kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi voi, en ole mestari läheskään, en edes kisälli. Opiskelu alkuasteilla!

      Poista
  4. Ihania ruusuja. Itsellä kerrotut ruusut kärsivät tänä vuonna kun satoi vettä kukinta-aikaan. Mutta muut ruusut menestyi ja kukinta jatkuu joillakin jaloruusuilla vieläkin. Meillä ruusut on vaarin juttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne varmaan olisi tässäkin talossa, jos vaari olisi saanut vielä elää. Se oli hän, joka rakasti ruusuja!

      Poista
  5. Onko sulla keltaista ruusua? Näin kerran jossain kuvan, se oli uskomattoman kaunis. Ruusut on kyllä yleensäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysithän inventaariosivun Harisoninruusut?

      Poista
  6. Ihanan herkullisia aarteita. Meillä on niin samanlainen maku. Ihania ruusu-unelmia sinulle 💕

    VastaaPoista