Se vihreän ikävä!!

Ilman vihreää ei voi elää!

Muistan, kun olin kerran jossakin terapeuttisessa istunnossa, missä piti maalata kuva. Kuvan käsittelijä oli vähän huolestunut, kun ei löytänyt vihreää väriä kuvastani. Vihreä on kuulemma sydämen väri siinä missä vaaleanpunainenkin. Eihän se ihme silloin ollut, jos ei vihreää. Sydän oli täynnä surua tuohon aikaan. Se oli harmaa.

Eli kuolisin, jos minun pitäisi olla ihan valkeassa, jossa ei olisi vihreää. Sisätiloissa pitää olla aina viherkasveja. Jotakin muutakin vihreää. Tykkään tummanvihreästä pikkusohvasta. Autonikin on tummanvihreä. Talvella jokin tummanvihreä vaatekin on hyvä. Mutta kesällä pitää olla melkein kirkuvan vihreää päälläkin. Kuin ei luonto riittäisi.

Vihreä on parantava väri. Se lohduttaa ja hoivaa. Se kasvattaa unelmasta totta. Nyt etsin kuvistani jotain vihreää, jotta saan sitä aistia hetken aikaa. Ikävästä kevääseen!

 

Vihreän musiikki on klassista, kuten Smetanan Moldau tai New World tai Peer Gynt...

Peer Gynt ja Aamu