Alan huomata pikkuhiljaa, kuinka vähän minulla kuitenkin on noita perennoja. Ainakin tiettyä väriä. Joskus minulla on ollut niitä enemmänkin. Osa on taantunut tai jäänyt huonolle hoidolle. On kausia ja kausia.
Toivon todella, että lukijanikin innostuisivat täyttämään sivuja ihanilla kuvillaan eri väreistä.
Sinooperinpunainen on mielestäni lämmin ja jouluinen väri. En ole ihan varma, pitävätkö kaikki sitä joulunpunaisena. Ehkä ei. Joulunpunainen on vähän tummemman punainen. Itselläni ei ole paljon punaisia vaatteita. Minua ahdistaa juuri tällainen lämmin punainen. Pimeän ajan huushollini on kuitenkin joulunpunainen ja viihdyn siinä yhden kuukauden. Sitten tekee mieli se riisua pois. Ilahdun, varsinkin kun näen miehen päällä punaista. Se tekee miehestä jotenkin rohkeamman näköisen.
Eiköhän nämä punaiset kukaktkin kuki aika lailla alkukesästä luoden lämpöä ja rakkautta. Jotenkin ne puutarhassa lämmittää mieltä, antaa uskoa johonkin hyvään ja hellään... tuleviin hellepäivien tunnelmiin, jossa lämmin löhö tuntuu vielä pitkälle yöhön. Punaiset kukat ovat kuin silta sinne.
Ensin kukkii esikot. Olen joskus vuosia sitten ostanut pari tällaista samettimaisen punaista esikontainta ja niistä sitten olen jakanut kaikkialle, ystäville myös. Ihana, kestävä laji!
Pian perään kukkii lämpymänhohtoinen tulikellukka. Se on melkein nyt häviämässä minulta. Olen istuttanut sitä muualle ja toivon, että se siellä piristyy. Joka tapauksessa vanhoja penkkejä täytyy välillä hajoittaa ja uusia.
Sitten pelmahtavat pian idänunikot tuleen. Ne ovat ihania. Huonolla hoidollakin ne vain kasvavat vuodesta toiseen.
Heinäkuun alussa kukkii lupiinipenkkini, jossa kasvaa joukossa myös ritarinkannukset. Ne kukkivat hiukan myöhemmin. Vaikka lupiini kukkii niiden jälkeenkin jonkin verran. Molemmat ovat pysyneet suht koht aloillaan. Ritarinkukka kyllä yllättää silloin tällöin löytymään vaikka ojan penkasta. Lupiinin rumat vanhat kukinnot yleensä leikkaan pois ennen kuin se ehtii siementää. Joukossa on joskus ihan punaistakin sortimenttia. Nepalinhanhikki on niin kaunis, mutta kuva siitä on tosi huono.
Pahoittelen. Se kukkii yleensä myöhempään, ihan heinäkuun lopulla ja on tosi kaunis.
Väriminttu kukkii elokuussa ja maistuu niin hyvältä, että kun kukinta on hennompaa, se melkein tulee syötyä pois.
Tätä kappaletta olen rakastanut siitä lähtien, kun sen ensimmäisen kerran kuulin.
Upeat, värintäyteiset kuvat puutarhasi perennoista:)
VastaaPoista