Ehkä juuri "pohojolainen luonne" näkyy jääräpäisyytenä ja minä itte-näyttönä. Tai ehkä se on myös tyypillistä suomalaisuutta. Pitää saada tehdä itse ja vaikka päänsä seinään lyödä. Sitten myöntää oppineensa.
Olenhan minä pyrkinyt lukemaan ja tutkimaan sitäkin, kuinka puutarhaa hoidetaan ja miten kaiken pitäisi tehdä oikein ruusun istutusta ja kompostorin hoitoa myöten. Olen. Mutta parhaiten opin tekemällä minä-itte ja väärin.
Mutta ensin kiitän pitkäaikaisia kukkijoita, joita nyt vielä poimin työhuoneeni pöydälle vaasiin:
Adeleide Hoodless, William Baffin, neilikkaruusu ja Robustaa. Robusta tuo suurin, tummanpuhuva.
Se mitä tein nyt ittepäisesti, voi täysin epäonnistua. Hoidin viimeiset ruukkuruusut talvihoitoon. Kaivoin multaan kuopat, laitoin ruukkuruusut sinne kyljelleen, toin siihen lapiolla myös hiekkaa. Päälle laitoin hengittävän harsokankaan, siihen päälle kutterinpurua ja vielä päälle harsokankaan, jottei tuuli vie noita puruja pitkin pihaa.
Asetin painot päälle, sillä tuuli vie helposti tuollaisen harsokankaan.
Olen pitkään miettinyt kokeilla noiden purujen käyttöä. Niitä minulla on useampi säkki tuolla navetan vintillä. Kuivaa ja hengittävää tavaraa. En halua laittaa niitä ihan tuoreeltaan maahankaan, sillä ne eivät siihen ihan helposti maadu. Joten tein tällaisen ratkaisun. Ihan kokeeksi vain. Haluan nähdä kuinka tuossa käy.
Nyt kun katselen luomustani ja tiedän, että on sade tulossa, niin siirrän tuo päällisen harsoineen märkänä vielä pois ja odotan pienten pakkasten tulemista. On ehkä parempi, että maa jäätyy pinnalta ensin. Sitten laitan tuon hökötyksen päälle. Mitenkähän tuossa käy loppujen lopuksi?
Kuitenkin olen ostanut pakkaspeitettä Flammentanzia ja Robusta varten. Ranskalaisille taidan käyttää vanhaa jo kerran koettua suojaa eli kun luvan olen saanut, noukin sammalta lähimetsästä niiden juurille ja havuja päälle.
Edelleen etsin musiikkia, koska se on minulle tärkeää. Huomasin vanhoista teksteistäni, etteivät anna enää soittaa siihen tilattua musiikkia ja ymmärtänen. Nyt aloitan erään kokeilun, jonka tein kirjastossakin muinoin. Otin summassa jonkun A:lla alkavan kirjailijan kirjan, seuraavaksi B:llä jne. Löysin mukavia yllätyksiä tuolla konstin. Joten nyt A.
Käytän havuja ruusujeni suojana, ja hyvin toimii. Havuja saan hakea veljen mökiltä. Toivottavasti purusuojasi toimii, vaikuttaa lupaavalta.
VastaaPoistaMinä taidan siirtää ruukkuistutukseni kylmään varastoon ja koitan kehitellä niille jotain lämmittäviä suojia. Äitienpäiväruusun suojaukseen ajattelin kokeilla sammalta, kiitos vinkistä! Mitenkähän paksun sammalkerroksen siihen tarvitsee..? Sinun puruviritelmä kuulostaa mielenkiintoiselta, jännä nähdä, toimiiko. Toivotaan parasta! :)
VastaaPoistaOlen joskus käyttänyt hyvällä menestyksellä sammalsuojausta. Noin 15-20 senttiä olen laittanut.
PoistaHavuja ja sammalia olen minäkin käyttänyt. Tänä vuonna ajattelin testata Ruusukummin hyväksi kokeman multaus+talvisuojaturve+suodantinkangas. Siitä enempi sitten blogissani, kun sen aika on.
VastaaPoistaMinulla on ollut suojana havuja mutta aika vähän suojailen, vyöhyke on II-III niin kasvien on opittava pärjäämään. Puru on muuten hyvää kuiviketta kompostoriin.
VastaaPoistaVoi, kyllä ne siellä pärjäävät. Kyllä vain, olen lukenut, että purua voi käyttää kompostiinkin. En ole vielä raskinut, kun olen ajatellut, että sitä voisi muutenkin käyttää johonkin.
Poista