Opin kerran, että suomalaisessa kirjallisuudessa kuvattu kaunein ’yhdyntä’ eli seksuaalinen kuvaus on kalevalaisessa tarustossa, kun Marjatta syö kankaalta puolukan ja tulee raskaaksi. Se on kuvattu hyvin kauniisti ja seikkaperäisesti. Puolukka esittää suomalaisittain ’pyhää henkeä’, josta Marjatta tulee raskaaksi ja synnyttää sitten saunassa poikalapsen, jota Väinämöinenkin kavahtaa.
Tunnemme toisenlaisenkin yhdynnän, kun kaksi rakastavaista antautuu toisilleen ja kohtaavat autuuden. Kaikki muu häviää ympäriltä. Tietenkin biologisena seurauksena tästä syntyy uusi ihminen, suuri ihme.
Mutta minun mielestäni maailman kaunein ja tärkein ’yhdyntä’ tapahtuu, kun Maan ja Auringon energiat kohtaavat toisensa suloisessa syleilyssä ja syntyy viherhiukkanen,
yhteyttäminen. Siitä alkaa elämä maapallollamme. Siinä väistyy ihmisen tärkeys täysin, sillä ilman tuota viherhiukkasta ei olisi ihmistäkään tällä planeetalla, kuten ei muitakaan eläimiä tai kasveja.
Maan ja Auringon rakkaus! Herättää vihreä solu, josta syntyy vihreä lehti ja sitten se ruusunnuppu, esimerkiksi. Vihreä on sydänchakran väri, rakkauden ilmentymä, ei vain yhdyntänä, joka on liiaksi materialisoitunut mielihyvän päämääräksi puhjeta kuin kupla ilmaan ilman merkitystä …vaan enemmän yhteytymänä, josta syntyy uudenlaista energiaa. Sellaista, joka ei hajoa ilmaan ilman merkitystä. Suomen keväässä se vihreä lehahtaa kuin kulovalkea ja täyttää maiseman.
Tämä on jälleen osa ystäväni Vapun chakra-ja värikirjan vesikuvausta, kuin sydän laajenisi ilosta!
Siksipä olen juossut ruusupensaitteni ympärillä ja tutkaillut sitä tapahtumaa pienien silmujen avautuessa, kuten myös kirsikkapuun ja omenapuun ympärillä. Ja salakavalasti silmiäni väistäen aukesivat koivun hiirenkorvat. Aina liian nopeasti!!! Imen itse D-vitamiinia auringon säteistä, mutta se ei riitä. Touhukkaasti olen poiminut ja silponnut esim. nokkosia ja maitohorsman lehtiä saadakseni elämän eliksiiriä kroppaani.
Mutta… Sanovat, että ihmisellä on sydämen kautta samanlainen mahdollisuus yhtyä jumaluuteen ja löytää valo ja onnellisuus. Pikkuisen vaikeampi asia…
Yhdyntä, yhteys, yhdessä, yhteytys, yhtiö…merkittäviä suomalaisia sanoja!
Kaikki yhteys on rakkautta. Kuten Maan ja Auringon! Törmäsinpäs tällaiseenkin
'yhteyteen'. Yhdessä…olemme kaikki yhdessä maapallollamme kaiken elävän kanssa. Yhteys…toiseen ihmiseen, katseella, kirjeellä, netin kautta, puhelimitse. Helppoa, eikö? Vai onko? Yhtiö materialisoituna tuotoksena kaupallisuudessa, ei sekään ole kitkaton. Mutta kauniita, hyviä sanoja kaikki! Haastavat luontoa, kuten ihmistä myös.
Kesän tulo saa minut filosofoimaan…
Rakkauden pitäisi ihmissydämestä yhtyä jumaluuteen, sanovat viisaammat. Ja se kaikki on Sinä ja Minä, sanovat he. Ja itse Luonto ja Luoja!
Ei me osata vielä. Ruusu osaa paremmin. Yksi kasvilaji miljoonista. En jaksa heitä kaikkia puhutella, mutta opettelen puhuttelemaan ruusua. Viherhiukkasessa on myös dna-ketjut, perintötekijät, jotka kertovat mistä kasvi on lähtöisin ja mikä on nimi. Jotkut tutkivat sitä, minäkin yritän. Vaikka tärkeintä on rakkaus, jolla kohtaa toista, Sinua. Mitä elävää tahansa.
Anna Erikson, Kesä yhdessä...