Vaikka olenkin kulkenut pihallani ihailemassa talven jälkeisiä terveen vihreitä tai ruskeita ruusunvarsia, on oma kalpea varteni ollut tosi jumissa.
Tarkoitan selkääni. Ehkä tein vähän liian rankasti hommia ja kylmetin itseni. Iskias iski kipeästi, enkä pariin päivään saanut aamulla vaatteita päälleni. Ei auttanut muu kuin ilmoittaa töihin kykenemättömyyteni. Sain ystäviltä hoitoa sekä energisesti että kuumasavihoidolla, aromaterapialla ja akupunktio-ohjeilla. Särkylääkettäkin käytin. Ja ojennuin pikkuhiljaa. Kuin kevään hallayö olisi ollut hetken kimpussani ja ystävyys kuin lämmin viltti lämmittänyt.
Moni juttu meni pieleen, moneen menoon piti sanoa ’ei’. Ja eilenaamullakin mietin, että mitenkäs nyt, kun vihloo vähän ikävästi. Oli nimittäin Rumbita-tanssikurssin päivä!
Koko kevättalvi on mennyt surullisten asioiden puitteissa, ja tanssiharrastus on jäänyt taka-alalle. Sekin on aiheuttanut selkäni kunnon alenemista.
Joten oikaisinpas eilen selkäni ja starttasin autoni kurssipaikalle. Ja senkun tanssimaan! Voi ihme, että se teki hyvää!!! Lihakseni lämpenivät, rentoutuivat ja kipu katosi. Nyt ei tunnu taas mitään.
Tiina siinä edessä punainen ruusu rinnassa ja posket innosta hehkuvina pani meihin vauhtia ja liikettä. Latinorytmit ja iloinen mieli auttoi. Rumbita on uudenlaista tanssia, jossa yhdistyvät latinalainen tanssi, flamenco ja itämaiset liikkeet. Aivan mahtava yhdistelmä, jopa suomalaisittain kehiteltynä!
Joten kyllä ojennan Tiinalle rumbitasta ruusun. Ja mielelläni kerron tästä tanssilajista eteenpäinkin!
Kiitos Tiina!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen kommenteista!