Kevään haasteita

Katselin pihaani lumen keskeltä jo sillä silmällä, että tuo ja tuo pitäisi...

Että tuon ja tuon tahtoisin tehdä...

Jos ehtisin tuon ja tuon...

Tuon ja tuonkin haluaisin valmiiksi...

Että, jotta, kun, jos, vaikka jne....Ei nuo partikkelit ihan tuossa järjestyksessä menneet, mutta liian paljon niitä tulee käytettyä. Ja niitä -ISI- juttuja.

Yritän heittää ne tähän nettipaperille objekteiksi, jotta ne paremmin käynnistyisivät keväällä.

Uusi ja lämpöeristetty pohjoisen seinä talossa. Uusi eteinen.

Mutta työtä vielä olisi. Sain lahjaksi käytetyt mutta hyvät ikkunat. Rappaa ne ja maalaa! Saisin ovenkin lahjaksi. Ihania lahjoja, mutta osaanko ne laittaa paikoilleen?

Toki ei mukavampaa auringonlaskupaikkaa ole kuin istua tuossa iltapalalla.

Porrasetu on vielä suunnittelematta. Kukkia?

Mitä vielä?

Navetan päässä on toinenkin aitta ja jopa aitan vinttikin.

Täynnä tavaraa. Rompetta. Käyttökelpoistakin!

Siihen on ihan pakko ensi kesäksi saada pieni Kirppis.

Ruusumuorin Kesäkirppis!

Olkkala-ruusupensaan vierelle. Parempi ennen kuin itse ruusu valtaa tuon koko edustan. Niinkin voi käydä!

Ainoa mitä tuonne tarttis tehdä, niin saada sähköt ja sähkövalo. Aitta on ikkunaton.

Apua varmaan pitää lähteä hakemaan.

Tässä on vanha pihasauna. Kissan ranskalaiset portaat menevät ylös, missä vanhat kissat mielellään nukkuivat kesäaikaan, varjossa ja maisemia tähyillen. Kolmen kissan muotokuvat edelleenkin savitöinä tuossa ikkunan vieressä. Huomaan, että yläikkuna tarvitsee ikkunapielet ja varmaan ristikotkin, jotta kissoilla olisi turvallisempaa siellä olla.

Tästä tulee nyt puutarhavajani, jossa olisi kaikki ruukkuni, purnukkani ja puutarhavälineeni. Kesken vielä. 

Takana on iso pino vanhoja heinäseipäitä, joista on tarkoitus tehdä aita isojen ritarikukkien tueksi savusaunan eteen.

Mites se onnistuis Metsätontulla?

Tässäpä se Ruusumuorin Kesäkahvila, viihdytti jo mukavasti viime kesänä. Haaveilen tuohon oikealle puolelle etelää kohden patiota tai perkolaa. Tuonne viereen istuttaisin Flammendanz-köynnösruusun, ihan kokeeksi. Ja jotain muutakin... 

Tuossa on edessä oikealla koivu, vähän jo kuivan käppyrä. Kopsautin sitä kirveen kannalla ja kuulosti vähän pehmeältä. Miten ihmeessä saisin sen maahan ennen kuin joku myrsky sen kaataa? Ja nuo vanhat eteisen raput. Poika sanoi, että ne ovat kamalan näköiset tuossa. No jaa...hassut ne minun mielestäni ovat. Hyvä paikka laittaa kukkia ja muuta. Eihän tämä elämä niin vakavaa ole!

Ja vintillä olisi ihan nätti kesähuone, mutta... monta kertaa olen tuon tavaran ääreen pysähtynyt ja sitten kääntänyt selkäni kuin kissa huonolle ruoalle jalkaa vipottaen. Hm...

Ja monta, monta muuta juttua, joista idea, mielikuva, haave jne...

Eikö se ole niin, että ensin ajatus? Sitten sana. Ja sanasta teko? Saas nähdä miten Metsätontun käy?

Miten käy Ruusumuorin? Aika hauskoja nämä roolit. Metsätontun ruusutarhasta puhun sen vuoksi, että 'tontulla' voi käydä hassustikin, epäonnistuakin. Yritystä kuitenkin on. Ruusumuori kuulostaa vähän jo muutenkin hassahtavalta ja vanhaltakin, ettei siltäkään ihan priimaa voi odottaa. Elämää kuitenkin kaikki!

Tulipahan Irwin Goodman mieleen! Vain elämää ei sen enempää...
Tämä tarjoilijatyttö se kerran istui Irwinin polvellakin muuten!