lauantai 16. maaliskuuta 2013

Suviruusu 'Poppiuksen' tarinaa


Olipa mukava tutustua rakkaan suviruusumme historiaan! Netti vain takkuilee, joten viiteiden etsiminen ja jopa blogin lataaminen on vaikeaa. Mutta tällaisen sivun sain suviruususta ruusukansiooni. Tekstitys takkuilee tähän ladatun ja kopioidun kanssa. Pahkana!


Alla oleva kuva on otettu Pekanpäivillä Raahesta kävelykadulta, jossa ystäväni ihastelee aidan yli kurkottelevaa suviruusua. Sekin halusi mukaan juhlaan!

  
"Suviruusu ’Poppius’, Rosa Poppius

Kaikilla ruusuilla on sukupuu tai ’heimotarina’ taustallaan, mikä tekeekin itse ruususta mielenkiintoisen ja rakastetun. Ruusu herää henkiin, kun on tutustunut sen historiaan ja sukujuuriin. Siitä tulee ’persoona’.

Suviruusu tuli yleiseksi piharuusuksi 1900-luvun vaihteessa joka puolella Suomea Oulun tienoolle saakka kestävyytensä ja kauneutensa ansiosta. Tietoa ruususta levittivät kaikki maatalouteen liittyvät koulut (kerrotaan, että Raaheen ruusu tuli Haapaveden emäntäkoulun kautta) sekä Ruotsissa että Suomessa. Oli aika jolloin Suomi kuului Ruotsiin ja trendinä oli levittää hyvää puutarha- ja viljelytietoutta kaikkialle. Tukholmassa sijaitsi 1800- luvulla Maatalousakatemian koeasema, jonka johtajana toimi mm. Carl Stenberg. Nähtävästi siellä tutkittiin myös eri ruusulajeja ja huomattiin tämä ruusunpunainen tarhapimpinellaruusu kestäväksi pohjoiseen ilmastoon. Stenberg nimesi ruusun Juvalta kotoisin olevan savolaispapin pojan Gabriel Poppiuksen mukaan ’poppiukseksi’. Valitettavasti ei ole tietoa, mistä tämä suviruusu alun perin on kotoisin, mutta se voi olla kokeilulajikkeita Skotlannista tai Venäjältä, missä nähtävästi Stenberg matkaili.

Itse Poppiuskin liittyy vahvasti maatalouteen. Ymmärtäisin, että Carl ja Gabriel olivat ystäviä, molemmat lukeneet lakia ja molemmat kiinnostuneita maatalouskulttuurista. Gabriel Poppius opiskeli Turussa, myöhemmin Uppsalassa ja päättyi moneen virkaan Ruotsissa. Hänet tunnettiin kuninkaallisessa hovissa, jossa sai luotettavan maineen. Kuningas Carl XIV halusi tarjota Poppiukselle aateluuden, mutta Poppius kieltäytyi siitä. Sen sijaan hänen nimensä ikuistettiin ruusulle. Varmaankin Stenberg, joka seurasi Poppiuksen johtajuutta Maatalousakatemiassa, halusi tällä kunnioittaa vanhaa maatalousmiestä ja ystäväänsä.

Poppius ei unohtanut suomalaisuuttaan. Hänelle oli tärkeää viedä uutta maataloustietoa myös Suomeen, ja mm. Värmlandin suomalaisiin hän piti yhteyttä. Yleensäkin kaikki luontoon liittyvä ja maankäyttö oli hänen sydäntään lähellä. Hän oli myös pidetty seuramies, joten hänen kotonaan vierailivat useat silloiset kuuluisuudet ja merkkihenkilöt. Tältä osin ruusu kuvaa hyvin kaikkea sitä mistä Poppiustakin ihailtiin ja kunnioitettiin.

Poppius-ruusu on kuin symboli kaikkeen maatalouteen liittyvälle kehitykselle. "

Tähän sopinee raahelaisen lauluntekijän Reijo Lumisalmen Suvivalssi Reijo Kallion laulamana.

4 kommenttia:

  1. Lähdin etsimään kuvia ja tietoa juuri tuosta suviruususta. Ostin viikonloppuna kyseisen ruusun ilman hajuakaan miltä se tulee näyttämään! Mutta mutta, sehän on todella kaunis! Joskus käy tuuri kun haksahtaa johonkin edulliseen kukkalöytöön :)

    Ihan blogi sinulla, olen eksynyt tänne jo monta kertaa :)

    Terkuin,
    aloitteleva puutarhailija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukava kuulla! Harvat kun kommentoivat mitenkään.

      Poista
  2. Sain eilen ensimmäiset suviruusuni. Onpa sillä mielenkiintoinen tausta! Hyvää juhannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin. Suviruusu taisi nyt olla enemmän se juhannusruusu kuin itse Plena, joka on useimmilla pihoilla jo kukkinut.

      Poista