torstai 22. syyskuuta 2011

Ruusun surkimuksia

Sitten tuli sellainen päivä, että kaikki meni pieleen ja tuntui surkialta. En ihan kaikkea edes 'viihti' kertoakaan, mutta jos ruusuisissa aiheissa pysytään, niin niistäkin riittää. 

Nyt on ollut pari pakkasyötä ja sade piiskannut puutarhaa vähän liikaakin. Joten näin surkeilta näyttävät osa ruusuistani. Tosin vielä jotkut oksat nuppuineen ovat vielä uhmakkaasti pystyssä ja kaihoavat auringon lämpöä.



Sain kesällä paketin Marjatta-ystävältäni, jossa oli arvokkaita tarpeita Ruusutarhan tulevaan kahvilaan.
Yksi oli painavasta aineesta valmistettu kakkuvuoka, täysin RUUSUN mallinen. Aivan ihana! 

Kokeilin vuoan mukana tullutta reseptiä. En ehkä vatkannut aineita tarpeeksi kuohkeaksi, sillä se ruusu lässähti. Ruusukakku oli puolillaan ruusu vuoan pohjalla, likisattuinen, mutta hyvin irtosi vuoasta. Ruusukuviot olivat hyvin näkyvissä. Söin sen viikon ajan kahvin kera, mutta en tohtinut vieraille tarjoja. 

Nyt kokeilin toisen kerran kakkua siihen. Tein arabialaisen kakun ja nyt ainakin vatkasin. Hyvin nousi ja hykertelin jo käsiäni. Mutta ei. Se ei tahtonut irrota vuoasta, vaikka jäähdyttelin, auttelin ja kopistelin. Vihdoin viimein sieltä kopsahti kakku ... puoleksi. Toinen puoli pysyi tiiviisti ruusun lehdyköitten syvennyksessä. Voih!


Taikina oli nyt ehkä liian kosteata. Kun myönnän vierailleni suoraan kehnon leipomistaitoni, voin sitä tarjota heillekin, sillä hyvän makuista ja kuohkeaa siitä tuli. No. Onneksi minulla on eräs taho, josta minulle on luvattu leipoa kakut kahvilaani. 

Toisaalta, sieltä Marjatan paketista löysin myös viestin, jossa hän lupasi tulla kahvila-apulaiseksi ensi kesänä  viikon ajaksi, joten eiköhän tuo vuokakin vielä näytä tarpeensa ja kykynsä. Rakkaasti tervetullut! 

Sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo. Joten kyllä minäkin vielä yritän.

Tähän tarvitaan jotakin raisua ja rämisevää! Tietenkin LORDI!

8 kommenttia:

  1. Juu, yritä vaan, se on usein niin pienestä kiinni. Mulla kans tuppaa kakut jäämään vuokiin. Nyt olen kokeillut pelkillä silikonivukia käyttää. Joskus onnaa, joskus ei :D

    Ruusut on kauniita sinnittelijöitä.

    VastaaPoista
  2. Äidiltä opittu vinkki:
    Kun olet rasvannut ja jauhottanut kakkuvuuan,
    niin laita se jääkaappiin kaukunvatkauksen ajaksi.
    Laita sitten taikina jäähtyneeseen vuokaan.
    Kakun pitäs kohota hyvin ja ehkä se sitten auttaa tuohon irtoamiseenkin.
    Ilmeisesti lämpötilan vaihteluun perustuva niksi.
    Vähän niinku kylmät tortut kuumaan uuniin ja lehteviä tulee.

    Tuommonen vuoka kaipais vissiin aika kiinteän kakun ohjeen,
    vaikka mokkakakun:

    250 g marg./ voita
    3 dl sokeria
    3 munaa
    5 dl vehnäjauhoa
    2 tl leivinjauhetta
    1/2 dl pikakahvijauhetta (murukahvijauhetta)
    2 tl vanilliinisokeria
    1/2 dl maitoa

    -vatkaa rasva ja sokeri, lisää munat yksitellen vatkaten
    -lisää sekotetut kuivat aineet vuorotellen maidon kanssa

    PL 175 n. 1 tunti

    VastaaPoista
  3. Kiitoksia ystävät kalliit!
    Minun täytyy myöntää möhläykseni. Sillä kun niitä 'ruusunlehtiä' on niin monta kerroksessa, niin onpas työlästä rasvoida käsin, joten pyörittelin öljyä siinä, lämmintä öljyä.

    Oikeastaan hukkasin ohjeet tuon vuoan käytöstä. Muistelen että siinä ei mitään tarvitse. Löydän sen kyllä vielä.

    Mutta kiitos Nikille, en ole koskaan tuollaista neuvoa kuullutkaan. Ja kiitos reseptistä. Kokeilenpa kolmannen kerran sitä! Vielä minä komeilen sen ruusukakun kanssa (Jupiter-Jousimies)!

    VastaaPoista
  4. Vuokaa ei kannata pestä tiskikoneessa, niin se ehkä "tekeytyy" ajan kanssa paremaksi. Reilusti rasvaa (voisula ehkä parempi kuin ohut öljy) pensselillä ja jauhotus, mutta totta on, että kaikki reseptit eivät varmaankaan ruusulle sovi! On siinä sen verran lokeroita...
    Onnea ruusuleivontaan!

    VastaaPoista
  5. Niin, piti vielä sanoa, että on tuo aloituskuva upea! Katselin sitä pitkään ja luulin jo kulkevanikin siellä. Kaunista!

    VastaaPoista
  6. Nikille tiedoksi! Otin kakkuohjeestasi vaadin. Jäljestäpäin kuuluu...

    VastaaPoista
  7. Mitä muulla on täsä maailmasa välijä, kuhan ruusukakusta tulee ruusu!

    Niin se vaan kolmas kerta toden sanoi. Ruusukakku komia kuin mikä!!!

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!