torstai 1. syyskuuta 2011

Nunna Teresan ruusu ilmestyi kotiini!

Tuon esiin tuon ’nunnan’ sen vuoksi, että lukiessani Jaakko Heinimäen kirjaa ’Pyhiä Naisia’, löysin suosikki-pyhäksinaiseksi siitä Avilonin Teresan, jonka muinaista teosta luen myös Caroline Myssin tulkitsemana.


 - Ei kai vain Avilonin Teresan ruusu?! huudahdin, kun löysin yllätyksen matkalta kotiin tultaessa portaiden vierestä. Lapussa luki ’Teresanruusu’ (Thérése Bugnet). Kyseessä ei kuitenkaan ollut ihan hänen kunniakseen nimetty ruusu, vaan Teresa oli Georges Bugnetin rakastettu sisar, joka eli elämänsä nunnana eräässä Ranskan luostarissa. Lapussa ei ollut terveisiä keneltäkään, joten päivän siinä ihmettelin, mistä ruusu on siihen ilmestynyt. Ensimmäiseksi kuitenkin kaivoin ruusukirjat esille ja löysin siitä mukavaa tietoa.

Ruusun luojaksi nimetään Georges Bugnet, kirjailija-runoilija, joka muutti Ranskasta Kanadaan, perusti maatilan, jossa ruusujen ja hedelmäpuiden lisäksi kasvatti viisi tytärtä ja neljä poikaa. Huomaan, että minulle ei enää riitä pelkkä tieto ruusun nimestä ja kasvutavasta, vaan nyt on uteliaisuus syntynyt myös henkilöistä, jotka ovat työstäneet ruusuja.

Tämä monipuolinen Georges nimittäin työsti tuon ruusun jalostamista 25 vuotta ja tuli valmiiksi v. 1950. Nyt tuo tulos on istutettu minunkin puutarhaani. Koska tämä ruusu voi kasvaa jopa kolme metriä korkeaksi ja hyvissä olosuhteissa köynnöstää, mietin tarkkaan sen kasvupaikkaa. Kun sain tietää, että salaperäinen lahjoittaja olikin pari naapurin rouvaa, kutsuin toisen heistä paikalle kiittääkseni, mutta myös kysyäkseni miten hän näki ruusulle hyvän paikan. Tulimme samaan lopputulokseen; lähelle taloa viinimarjapensaiden väliin, missä kasvaa kitulias karviaismarjapensas Syy kituliaisuuteen löytyi, kun kaivoin kuoppaa, Juuren alla olikin iso kivi. Kaivoinkin ruusulle kuopan siihen viereen ja siirsin kituliaan pensaan muualle. Siitä ruusu näkyy kaikkialle, ja siinä se saa itse levitä ja voimaantua tukipuiden varassa.

Suomalainen ruusukirja kertoo tästä: ” Tämä lajike ei muistuta selvästi mitään muuta ruusua eikä se tunnu olevan ’mistään kotoisin’. Sitä ehdotetaan kurttulehtiruusuihin kuuluvaksi. Siinä on myös Taigaruusua (löysin toisesta kirjasta), mutta paljon muutakin. Se on hento-oksainen, vuosiversot voimakkaan punaiset, kerrottu kukka noin 8 cm leveä ja kukkii heinäkuussa.


Vielä itse ruusu-ukko Bugnetista, joka pani rahoiksi ruusunsa kanssa, eikä se ollut edes ainoa hänen kasvattamansa ruusu. Hän olikin aikamoinen puurtaja. Uskon, että ruusuilla on todella hoitava vaikutus, sillä hän eli 102 vuotiaaksi (1879-1981) Vaimo Julia kuoli kymmenen vuotta aikaisemmin.

 Mikäs tähän sopisi paremmin kuin  'Luostarin puutarhassa'.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti