tiistai 28. huhtikuuta 2015

Ruusunvarsi, elinvoiman ehto!

Aurinko paistaa. Elo voimistuu. Kaikki kohoaa ylös!

Kiertelin puutarhassa ihailemassa voimaantuneita ruusunvarsiani. Ne ovat kaivaneet juurensa vähän happamen maakerroksen läpi syvemmälle savimaahan. Sen saavuttamisen ilosta ne pukkaavat nyt voimakkaita varsiaan ylös.

Ruusuni! Minä tässä, nöyrin palvelijanne! Olen osannut tukea teidän kasvuanne, löytänyt teille pakkaanne. Osaan sen. Ja osaan kirjoittaa, vaikka nyt siirsinkin Ruusutarinakirjan ensi talveen. Teen siitä ehomman ja kokonaisemman. 

Jos joku epäilee kirjoitustaitoani, ajatukseni syvyyttä, voi kurkistaa mitä olen kirjoittanut ruusunvarren voimasta tässä sinä vuonna kun aloitin ruusujen kasvatuksen vuonna 2011. Se kirjoitus on pulpunnut myös itseni kasvusta, ihmisen kasvusta.

Ilo-ruusulla on vähän kuten alla äidillänsä Kempeleen kaunottarella alla vähän samaa lohenpunaa varressaan
kuin on kukinnossaankin.

Kempeleen kaunotar, taustalla köynnösruusuja peitettynä kevään ahavalta.
Malvaruusulla on tummanpunaiset varret.


Kun taas malvaruusun sukulaisella metsäruusulla on kanelinpunaiset.
Minette-ruusun varret ovat kauniin vihreät.

Orjanruusun uudet varret ovat samanvihreät kuin Minetellä, mutta vanhoissa varsissa
näkyy ruskeita kauniita juovia.

Nukkeruusulla on kauniin ruosteen-kuparisen väriset varret ja erottuu joukosta.
 Victory song!




2 kommenttia:

  1. Kuule Leila kävin tänään taimitarhalla ja ostin tuon ILON..kun olet sitä täällä blogissa kuvaillut ja kirjoitellut..
    Mahtaako tehdä paljon juuri versoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnitteluni! Ilo näyttää nopeakasvuiselta ja hyvin voivalta. Kyllä se joitakin juurivesoja tekee. Kun teen istutuskuopan, laitan siihen ympärille esim. multapussin leikattuna ympärille. En tiedä estääkö se juurivesojen leviämista, ainakin ruohiston leviämistä juuristoon alkuunsa. Huomaat kuvasta mitä olen tehnyt. Ei siitä Ilo ainakaan huonoa ole tykännyt. Se on nyt kolmatta kevättä tuossa.

      Poista

Olen iloinen kommenteista!