Mummulle tekemistä!

Ihailin jo viime talvena joidenkin blogiystävien mandala-töitä, enkä oikein tajunnut mitä se on.

Miniä minulle kerran vihjaisi, kun värittelin 5-vuotiaan Malenan kanssa hänen värityskirjaansa, että onhan niitä aikuistenkin värityskirjoja. - Ai niinkö?

Ampaisin taas aivan uuteen trendiin. Huomasin, että kaikki marketit olivat hyllyjä notkuillen täynnänsä erilaisia värityskirjoja aikuisten makuun ja heille tarkoitettuja rentoutustuotteita. Nyt ymmärsin ne mandalatkin joidenkin blogeissa. 

Koukkuun jäin! Sanaristikot, sudokut ja japanilaiset siluettityöt jäivä sivuun! Yksinäisinä aamutee ja kahvihetkinä musiikkia kuunnellen on tosi mukava samalla antaa silmille ja käsille pientä viihdettä. Ja kerran elämässäni on minullakin värikyniä, tusseista geelikyniin saakka. Wau!! Enimmäkseen teen mandaloita. Muuten villin luovana persoonana mandala järjestyksineen ja kaavoineen rauhoittaa. Niissä on tietty logiikka. 

Kylläpä Malena-tyttö ihastui mummun harrastukseen! Yhdessä olemme sitten viettäneet ihanan rattoisia hetkiä. Valitettavasti ja onneksi tuo Malena on luova ja idearikas persoona. - Mummu! Tehdään itse väritystehtäviä. Sinä teet minulle ja minä sinulle. 

Ja niin niitä on syntynyt. - Minä teen oikein paljon sinulle värittämistä. Tuolla ilmassa on sitten keijuja ja kaikenlaista. - Jahas.

Siinä oli mummulla värittämistä!

 

Nyt odottelen häntä taas viikonlopuksi vierailemaan. Saa nähdä mitä hän mummulle nyt antaa tehtäväksi? Huhhuh.

Malena voisi tykätä tästä laulusta: Janne Aaron ja Lintu ja lapsi