tiistai 20. syyskuuta 2011

Rakennustaiteen Ruusuja

Kun keskustelimme Vaeltaja-ystäväni Mariannen kanssa luonnon kauneudesta mm. ruusuista, hän muistutti, että kyllä ihminenkin LUO  luontoon kauneutta. Hän korosti kyllä sitä, että tuo luominen on myös osa Jumalan luomista, sillä ihminen on vain siinä välikäsi. Hän ajatteli, että ei luomistyö ole yksilön omaisuutta, vaan se on tarkoitettu kaikille Jumalan lahjana. Oikeastaan olen samaa mieltä.

 Kuva Wikipediasta

Erimerkkinä tästä hän kertoi eräästä rakennuksesta, jonka hän 'sattumalta' sai nähdä pari vuotta sitten, kun kävi tervehtimässä ystäväänsä Alpeilla. Siellä lähellä oli nimittäin rakennus nimeltä GOETHEANUM, jonka varmasti kaikki rakennustaiteesta kiinnostuneet tietävät. Minuakin on aina kiinnostanut tämä ihmisen ihmeellinen spatiaalinen eli avaruudellinen muodon hahmotuskyky. Arkkitehtuuri saa minut joskus sanattomaksi. Enkä taatusti tarkoita sillä ABC-huoltoasemien tiloja tai supermarketteja! Arghh!!!

Goetheanum on rakennettu Goethen uskollisen ihailijan Rudolf Steinerin suunnittelemana. Hän ei ollut opiskellut arkkitehtuuria, vaan suunnitteli mielikuviensa kautta näitä. Hän oli myös taiteilija ja loi Goethen väriopin mukaan oman maalaustyylinsa, jossa liutaan väristä toiseen ilman tarkkoja rajoja. Suomessahan Steiner tunnetaan enemmänkin antroposofian, Steinerkoulujen  (ulkomailla Waldorfkoulu) ja biodynaamisen viljelyn perustajana.


Goetheanum rakennettiin ensin puusta, mutta se paloi (tuhopoltto) melkein heti valmistuttuaan. Tästä Steiner masentui syvästi, mutta toisten tuella rakennettiin  uusi Goetheanum betonista. Se valmistui 1928 ja on ollut suuri nähtävyys Sveitsin Dornachissa. Rakennus pyrittiin luoman ilman teräviä kulmia, koska Steiner oli sitä mieltä, että sitä ei ole luonnossakaan. Mieleeni tulee tietenkin puiden esim. vaahteran lehdet, mutta tunnistan rakennuksen ruusumaisen upeaksi luomukseksi. Kaunista katsella ja varmaan olisi mieltä rauhoittavaa ja ylentävää kulkea noissa tiloissa.

Löydän kylmän talven aikana niitä varmaan useampiakin silmän iloksi. Kun ruusuni nukkuvat kaunista talviuntansa, niin mieli voi matkustella ympäri maailmaa sillä aikaa. Tämä rakennus muistuttaa minua Papulan pyörean kupolimaisesta ruususta. Tässä vielä kuva Asko Kuorikosken kuvakokoelmasta, joita voi katsella linkistä enemmänkin.


 Tässä lisää Goetheanumin kuvia musiikin kera. Upeata!

1 kommentti:

  1. Selasimme netistä lisää steinerilaista rakennustaidetta ja sitä löytyi mm. Ruotsista aika paljon. Järnan kaupunki on tunnettu niistä.
    Onkohan meillä Suomessa tämän suuntaista?

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!