torstai 1. maaliskuuta 2012

Vanha väistyy

Siis en ikinä olisi arvannut millaiseen myllerrykseen tämä vanha talo-raukka joutuu! Ehkä asiat ovat olleet aivan toiset, mihin on keskitytty viime vuosina, ja varmasti niin on ollut tarpeenkin. Mutta nyt on TALON vuoro tulla huomatuksi. Ja sen se on tehnyt suurella äänellä!


Jäät saatiin katolta pois. Ihme ja kumma! Ja viime hetkellä! Jos ne jäät olisivat siellä vielä tänään, olisi vesi alkanut tihkumaan ulos aivan vääristä paikoista.

Kuitenkin ja kaiken varalta riisuin ulkoeteisen kokonaan huonekaluista ja esineistä. Kuvittelin todella jo eteisen romahtamista ja sitä kuinka kamalaa olisi kaivella sieltä sotkusta tavaroita esiin. 

Päätin siis antaa eteiselle, meidän entiselle 'Ilta-auringon Pubille' lähdön. Nimi johtuu siitä, että kun aikoinaan paneloimme eteisen ja maalasin sen lämpimän tumman ruskeaksi, joku sanoi, että on kuin 'Pubiin tulisi, tunnelma on sama'. Siitä tuli siis Pubi, jossa ilta-auringon lämmössä on istuttu yksin, kaksin ja porukalla ruoan, kahvin ja monenmoisen juoman kanssa ja juteltu laskevan auringon hetket väliin hämäriin saakka. Se on ollut rattoisa paikka kärpästen suristessa. Syksyllä on istuttu kynttilänvalossa ja kuunneltu sateenropinaa katolla. 



Keväällä se puretaan, tarkastetaan seinien kunto ja mietitään uusiksi koko ilta-auringon kohde! Hyvästi Pikku-Pubi!


Ei menneitä muistoja voi noin vain hävittää mielestä, vaikka fyysisesti vanhan on väistyttävä.

3 kommenttia:

  1. Ajattelin sinua ja jäämassoja monta kertaa tänä päivänä, kun mummon katolta tuli rytinällä koko lumitaakka keskelle pihatietä. Onneksi ehditte ajoissa! Nyt sitten voit suunnitella uuden pubin, entistä isomman ja ehomman! Jos katto olisi talon katon suuntainen, lumikaan ei ongelma. Sellainen ajatus tuli nimittäin mieleen meillä mummolan katon kanssa - on nyt samalla tavalla kuin sinulla.

    VastaaPoista
  2. Kiitos myötätunnosta!
    Kyllähän siihen on suunniteltu monenlaista. Jos meinaa tässä asua, niin on alettava toimeksi.
    Se jää oli niin lujassa, että ei se heti olisi edes tullut alas, vaan alkanut vuotaan joka paikasta. Talo raukka!

    VastaaPoista
  3. Kuisteissa on aina oma ihana tunnelmansa. <3


    PS: Pikkutalo-blogi on muutettu tilaajapohjaiseksi.
    Jos haluat lukea Pikkutaloa, laita meiliä minulle osoitteeseen
    unareinman(at)gmail.com
    ja kerro oma meiliosoitteesi niin lisään Sinut blogin lukijaksi.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!