tiistai 27. syyskuuta 2011

Ruusukahvilan ensiaskel



Tuo kuva on minun ensimmäisiä asetelmiani. Eipäs hääppönen. Kuvassa tupatuolini, vanha marimekko-essuni, jossa tämän vuoden aikana olen huomannut jo nuo ruusutkin  ja Anja-ystäväni ostama ruusukyltti. Siinä tarpeellisimmat suunnitelmiani varten.

Kuva ei toivota vielä ketään tervetulleeksi. Se toivottaa tervetulleeksi minut itseni ideaan kesäkahvilasta. TERVETULOA METSÄTONTTU!

Mikäs sen parempaa hommaa syksyn ensimmäisenä myrskypäivänä kuin lähteä kaupunkiin vähän kyselemään asioita. Onko mahdollista, ja kuinka, pystyttää kesäkahvila? Pukkasin siis käyntiin ensisykäyksen, put, put, put …

Tämä ei varmaan moniakaan kiinnosta, mutta kerronpa siitä vähäsen. Ainakin itselleni muistiksi. Tämä on minun päiväkirjani. Sitä saa lukea, jos kiinnostaa.

Yksi soitto kaupungin keskukseen selvitti minulle, mistä osoitteesta löydän tämän seudun yrityspalvelut, jotka voisivat auttaa minua eteenpäin. Löysinkin paikan ja tein siellä treffit (lounasaika). Ennen sitä ehdin kaupungilla hoitaa muitakin asioita.

Mukava nuori mies, joka tietokone kaverina löysi minulle neuvoja, ohjeita, sääntöjä, lakeja jne. Toista tuntia kyselin, ja hän etsi vastauksia.  Hän törmäsi ensimmäistä kertaa näin pienimuotoiseen yritykseen; Ruusumuorin kesäkahvilaa (Voisi olla ihan hyvä nimi?), jota minä hyvin virallisesti esittelin.

Loppuajasta meitä jo nauratti makeasti ja ’maalailtiin seinälle utuisia suunnitelmia’, kun molemmat myönsimme tietämättömyytemme; minä ensi yrityksessä ja hän toista vuotta toimessa. Opin miten alv-lasketaan ja mitkä ovat sen perusteet. Opin mitä pitää tehdä ja miten. Sain nipun papereita mukaani.

Hän neuvoi minut ensimmäiseksi terveystarkastajan luo, tiesi osoitteenkin. Kun sinne pääsin, ei yksi neuvoja minulle riittänytkään. Sillä sielläkin kuultiin ensimmäistä kertaa, että kahvila olisi kotitiloissa. Koska suunnittelemani kahvila olisi  kotitiloissa, hyvin pienimuotoisena toimintana (valmiiksi pakatut jäätelöt, kahvi, tee, kylmä mehu ja särvin, ei lihaa) niin terveysviranomaisen tarkastusta ei tarvita, kunhan pakasteet pysyvät  – 18 asteessa, jonka saan itse tarkastaa. Tosin pöydän ääressä todettiin, että kun säännökset ovat muuttuneet, asetuksia ollaan vasta luomassa, mutta ehtinevät minulle kevääseen mennessä.

Ilmoitin kuitenkin itseni hygieniapassikoulutukseen ja aion hankkia toimiluvan eli toiminimen.
Hygieniakoulutusta onkin melkeinpä kerran kuukaudessa. Tästä se alkaa! 


Mutta vähän on olo vielä ajelehtivana… kuin keinuvalla lautalla haaveilemassa.


10 kommenttia:

  1. Hieno idea!

    Kyselit musiikista. Minä kirjauduin Mixpodin sivuille ja tein siellä oman soittolistan ja siellä kyllä on ohjeistusta mikä kohta pitää kopioda ja tallentaa blogiin. olen huono neuvomaan mutta kysy lisää jos siltä tuntuu.

    Anu

    VastaaPoista
  2. Onnea uudelle suunnitelmalle, sen eri vaiheille ja lopulta kesällä Ruusumuorin kahvilallekin!

    VastaaPoista
  3. Kiitos, onnea varmaan tarvitsen. Olen varmaan vähän hullu, mutta hulluus piristää kummasti.

    VastaaPoista
  4. Ihmeen helposti lähti tämä "virallinen" puoli etenemään.
    Aina puhutaan näistä byrokratian rattaista, jospa eu tuo helpotustakin. Onnea matkalle! Unelmasi varmasti toteuttuu! Rauni

    VastaaPoista
  5. Aivan mahtavaa, että suunnitelma näin pikkuhiljaa etenee! Onnea Ruusumuorin kahvilalle! :) Siellä täytyy sitten ehdottomasti tulla kesällä käymään.

    T:Ajatus

    VastaaPoista
  6. Tervetuloa Ajatus! Sinähän kuljet muutenkin täällä Pohjanmaalla. :) Tottahan sinun pitää tutustua tuohon Suomen muinaiseen kalenteriinkin, Kastellin Linnanraunioihin.

    VastaaPoista
  7. Kiitos, niinpä. Täytyisikin käydä tutustumassa! Ja ehkä saan muutaman astro-ystävänkin sitten mukaan kuten vähän suunnittelimme, katsotaan! :)

    -Ajatus

    VastaaPoista
  8. Eipäs olisi somempaa, astromiitinki Ruusumuorin kahvilassa! Viimeksi tavattiin Tampereella, mikä kahvila se olikaan? Toki niitä tapaamisia on ollut vissiin aika monta. Kokoa ihmeessä porukkaa. Tai...ensin se kahvila.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!