sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Lisää retkiä: Ainolan puisto ja Pokka pitää Oulussa

Ehdottomasti piti nähdä Pokka pitää ja oululaisen Hyasintin toilailua! Hyvän näköiseltä näyttivät muidenkin näyttelijöiden naamat sitä seuratessa. Tämä tapahtui Ainolan puistossa Oulun työväenteatterin tulkitsemana. 

Oulusta näytin vieraalleni myös Torirannan polliisin, veden päälle melkein rakennetun teatterin ja kirjaston. Pulmana oli parkkipaikka. Onneksi Oulussa asuva poika antoi hyvän vinkin. Siis torin rannassa olevaa parkkipaikkaa jatketaan maan alle ja valmistunee parin vuoden päästä. Siihen asti saa parkkipaikkaa hakea kuin aarretta konsanaan tai sitten jännittää huomaako lappuliisa vai ei. 

Ainolan puisto on rakennettu Oulujoen suistoalueeseen. Se koostuu joen haaroista ja saarista, joita Oulussa kutsutaan aika hauskasti Hupisaariksi. Jo vanhoista ajoista kaupunkilaiset tulivat sinne 'huvittelemaan' ja nauttimaan luonnosta. Tässä siitä pieni kartta. Siis Ainolan puisto on yksi osa alueesta.

Mitäs muuta siellä on? Tai mitä ehdin katsella aika kuuman kauniina kesäpäivänä, jolloin oli kuitenkin ajoissa varauduttava saamaan teatteriliput ja paikat. Jono oli pitkä lippuluukulle. Onneksi avominiäni oli varannut meille liput. Hän muuten näytteli Hyasintin naapuria Elisabethia.

Mutta kuvat kertokoon retkestä lisää!

Kaunista vanhaa puustoa. Mukavia retkipolkuja ja karttojakin, sillä eksyä voi helposti. Parasta kulkea polun reunaa, sillä oululaiset ovat ahkeria pyöräilijöitä.
 Kiitos kaupungille alueen hyvästä hoidosta!
ja siitä, että siellä on lapsille kiipeilypuitakin. Muistan lapsuudesta, että kiipeily oli parasta;
kaikki katot ja puut, jopa käppäilypuut ja huijaispuut.
 Siellä on myös upea kasvihuone, jonka yhteydessä oli viihtyisä kahvila.

Viereen rakennetaan upeaa lasten leikkipuistoa, huomasin.

Tässä Oulujokea vähän leveämpänä. Taustalla
Tuiran ranta.
 Tervehdin siellä myös melkein yhtä suurta ruttojuurta, mitä on omallakin pihalla.
 Puistossa vilisee näitä kauniita valkoisia siltoja siellä täällä. Siltojen lomassa on penkkejä istahtaa, syöttää sorsia tai muuten vain kuunnella kosken ja suurten puiden kohinaa.

Hyvä Oulu! Mukavan paikan poika on valinnut perheensä asuinpaikaksi.

?!

Kotikutoiset ja Oulu-laulu!

4 kommenttia:

  1. Kauniin näköinen puisto. Ruttojuuri on kova leviämään. Miten olet saanut pidettyä sen kurissa omassa pihassasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruttojuureni on ollut yhdessä samassa paikassa nyt yli 10 vuotta. Jos sitä menee 'rookkimaan' kuten minulla on tehty, koska on tarvittu juuria lääkeuutteeksi, niin silloin se tahtoo vimmastua ja levitä nurmikolle. Mutta kun leikkaan nurmikon, sen käy huonosti. Tässä blogisivuni siitä: http://ruusutarha.blogspot.fi/2011/09/ruusu-ja-ruttojuuri.html

      Poista
  2. Ainolan puistossa tuli istuttua monet kerrat tenttikirjat mukana, sen hetkinen nuorimmainen leikki puistossa. Kaunis se oli jo 25 vuotta sitten, ihana alue. Vieläkö siellä on se kahvio, josta sai tosi hyvät ja isot jäätelöannokset?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on sinulla ollut viihtyisät opintomaisemat!! Todella! Kyllä oli kahvio ja irtojäätelöäkin sai.

      Poista

Olen iloinen kommenteista!