lauantai 6. toukokuuta 2017

Keväistä hiipparointia

Olin vielä kirjoittelemassa, kun naapurin rouva kolkutteli ovella. Kiehautin pikakahvit, puin puutarharyntteet päälleni ja istahdin sinne seuraan aurinkoiselle terassille. Kävimme läpi ajankohtaiset asiat ja kiertelimme pihan kiitellen hyvin nukkuneita ruusujani. Ja hymyilimme iloisille krookuksille.



 

Aloitin haravoimisen. Muistin mahlaämpärini. Hain sen metsästä ja siivilöin paperin kautta puhtaaksi mukiin. Lähdin hakemaan toista paikkaa  metsästä, missä sahata oksa (en muista mihin olen laittanut mahlatusvälineeni). En yltänyt sahaamaan. Noudin pikkuisen tuolin avukseni. Siihen oksalle laitoin ämpärin keikkumaan. Tip-tip-tip. En pudonnut tuolilta. Aion muutaman pullollisen pakastaa.

Jatkoin haravoimista. Tarkkailin talon eteläisellä puolella olevia ruusujani. Perkkasin kuivia oksia pois. Muistin pissaämpärini. Elkäähän nyt, tämän on elämän realiteettia! Nukun nykyään tuolla ylhäällä vinttikamarissa, missä on viileää eikä aamuaurinko herätä. Noudin ämpärin ja täytin sen vedellä. Siitä ammennan sopivan typpiannoksen talon edessä oleville kasveille, jotka jo komeasti tekevät silmuja. Eipä silti. Olen tarjonnut ämpäriä yövieraillenikin käyttää, ettei tarvitse talon muuta väkeä herättää eikä kavuta aika hankalia portaita alas. Se on hyväksytty tietyllä mielihyvällä. Tuotos on käytetty kesäisin puutarhassa.

Jatkan haravoimista. Huomasin, että yhtä ruusupensasta voisin kyllä vähän harventaa ja katkoa punaviinimarjapensaan oksat pois. Aion raivata sen ylös ja istuttaa ruusun siihen tilalle, kuinkas muuten, heh. Mihin minä sahan laitoin? Löysin sahan koivun juurelta.

Huomasin, että pitääpä ottaa keltaisista krookuksista vähän kuvia. Ne ovat komeimmillaan. Talsin sisälle. Saappaat jalassa. Ittehän minä siivoankin. Ei aina viitsi repiä saappaita jaloista.

Kuvasin vähän muuallakin. Kissat kulkivat iloisesti jaloissani.

Kas, pitääpä varjopuolelta vähän särkeä tuota jäätä lapiolla. Sulaa äkemmin. Hakkasin lapiolla reunoja. Onneksi lapiota ei tarvinnut etsiä, kun se siinä nurkassa odotti.

Jatkan haravoimista. Haalaan sahatut oksat risukasaan, jossa vieläkin on lunta. Se odottaa nuotiotulta. Huomasin, että enhän noita ruusunoksia silmuineen raski kaikkia pois heittää. Löysin tyytyväisenä pienet oksasakset taskustani. Leikkelin komeimmat oksat talteen. Lompsin hakemaan jotakin astiaa, jonka sitten täytin vedellä. Astian ruusunoksineen laitoin kesäkahvilan aurinkoiselle pöydälle. Minulla on 15.5 ensimmäinen ryhmä tulossa keväästä nautiskelemaan, joten jos vaikka oksat olisivat jo koreita kahvilassani.

Jatkan haravoimista. Hohhoijaa! Vein ensimmäisen kuorman roskakasaan. Kompostiin en viitsinyt laittaa, kun ne piikkiset ruusunoksat ovat vähän vaikeita siellä.

Ottipa se yksi kuormallinen lujille! Miten ihmeessä siihen meni koko pitkä tunti?!!

Punarinta on tässäkin pyörinyt ja olen yrittänyt opetella tuntemaan sen iloisen laulun. Eikö Robin Hoodin porukka osannut sitä matkia. Se oli heidän merkkiviheltelynsä? Eikö siksi myös linnun nimi Englannissa ole Robin.

8 kommenttia:

  1. Kyllä se tuo sama ääni viihdytti minun hiipparointia tuolla pihamaalla! Ihana lintu. Ei niitä ennen olekaan ollut tässä, vasta muutamana vuotena nyt.

    VastaaPoista
  2. Punarinnat laulaa kauniisti. Hienot lehden alut ruusussa.

    VastaaPoista
  3. Olitpas toimeliaana koko päivän. Mahlaahan pitäisikin laskea koivuista. Aikaisemmin yksi Paavolan mies toi minulle pakastettuja mahlapulloja. Nyt hän on jo vainaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sitten itse mahlapuuhaan. Tosiaan tuli sitten haravoitua montakin kuormaa ja muutakin siistittyä. Tällaiset päivät ovat hyviä työntekoon. Ei tule liian kuuma.

      Poista
  4. Oletpa ollut tosi ahkera ja saanut aikaan vaikka mitä! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavasti sainkin jo haravoitua ison alueen. Huomenna tulee vieraita. Mukavia sunnuntaivieraita sinullekin!

      Poista
  5. Sulla on kevät paljon edempänä kuin täällä! Krookuksista ei ole näkyvissä edes piipoja. Ihan uskomatonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä virka. Katsoin puutarhakirjastani, että vuonna -12 krookukset kukkivat tässä 9.4. Nyt aikaisivat valkoiset vasta 1.5. Iso ero!! Tässä on se lämmin suppilo, kun itää ja pohjoista on suojelemassa metsä. Sinulla tekee kylmää se meri, vaikka se sitten syksyllä lämmittää, kun täällä jo halla panee osan kukista. Tuomikin kukkii tässä yleensä viikkoa ennen kuin Raahessa.

      Poista