Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut blogia, yksi vuosi vuorotteluvapaalla ollessani. Silloin pojat pyysivät, että sellaista kirjoittelisin, joten he voivat seurata vähän mitä täällä kotona tapahtuu. Tässä blogimaailmassa tutustuin kahteen murrosikäiseen tyttöön, jonka toilauksia pääsin seuraamaan vähän yllättävällä tavalla ja sain varmaan jonkinlaisen luottamuksen, koska antoivat minun lukea ja jopa kuuntelivat äidillisiä neuvojani. Tytöt olivat loistavia kirjoittajia, ja minä opin nuoren tuskaisesta maailmasta aika paljon. Muilta en mitään kommentteja saanutkaan. Tosin poikani ilkkui kielioppivirheilläni ja varmaan kyllästyi lukemaan 'huonoa tekstiäni'.
Myönnän, että pitäisi enemmän tarkkailla, miten vääntää ja mihin järjestykseen noita sanoja, että tulee ymmärretyksi ja ainakin oikealla tavalla, mutta sittenkin pidän kiinni jonkinlaisesta 'päiväkirjavapaudesta', jossa se syvin arvo on kirjoittamisen kanavana purkaa jotakin. Tosin täällä painaa vähän se, että tämä on avoin päiväkirja, jossa on pikkuinen kynnys siinä mitä kirjoittaa ja mitä ei. Sikäli se on hyvin opettavainen areena. Siinä on vastuussa itsestään ja osin ympäröivästä maailmastakin, miten siihen vaikuttaa.
Blogimaailmaan on tullut paljon uusia vinkeitä. Yksi on kommenttien kasvaminen ja se rikastuttaa vuorovaikutusta paljon. Kommentti on kuin pikkuinen lahja, 'ah, joku huomaa minut'.
Toinen hauska juttu on tilastot. Naurattaa monta kertaa niitä silmäillessä. Voin kertoa, että minun blogisivuni 'Ruusumekkoja kautta aikojen' johtaa hurjasti tilastoa. Muotimaailma aina vaan innostaa, mutta toisaalta tiedän, että jo hakusanana 'ruusumekko' osuttaa lukijoita blogiini. Liikuttavaa on se, että sivu 'Hyvästi rakas ruusumieheni' on toisella sijalla. Ehkä uskallus kirjoittaa avoimesti kipeästä asiasta herättää mielenkiintoa. Mutta sittenkin ruusumekot johtaa kaksinkertaisesti :D. Luettuja ovat myös astrologiset sivut, joten ehkä siellä vierailee astrosta kiinnostuneita. Myös sivut, jossa on 'tarina' mukana, ovat luettuja. Ja kumma kyllä nuo 'piikkisivut' myös. Tuossa piikki-käsitteessä on kyllä muitakin ulottuvuuksia, valitettavasti. Kuitenkin....se että tilasto merkitsee sen luetuksi, ei tarkoita sitä, että sitä lueteen, ehkä silmäillään. En tiedä. Ja ehkä luetuksi se tulee sillonkin, kun itse selaa sivuja, vaikka esto onkin päällä. En tiedä.
Kuitenkin etupäässä blogi on minulle kanava, jossa saan purkaa ajatteluni maailmaa siinä missä huomiot, mielenkiinnot, ihmettelyt ja ideat sinkoilevat, myös tunteet (aina mukana). Olen enemmän kirjoittaja kuin puhuja. Lapsesta asti olen päiväkirjoja kirjoittanut, kuten varmaan monet muutkin blogikirjoittajat. Sitä pitää vain saada jotakin kirjoittaa. Se on tarve ja vähän pakkokin. Samalla blogien maailma on tutkimusareena ja jopa vuorovaikutuksen suuri rikastaja. Kurkkaan toki välillä muuallekin.
Nyt toivotan kaikille, jotka sattuvat kurkistamaan tänne Hyvää Vappua sinikellojenn kera, joita kukkii siellä täällä pihamaallani!
Tässäkin puhutaan kirjeistä, terveisiä Nasse-sedän Vapusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen kommenteista!