Katselen huolestuneena vanhaa perunapeltoani, jolla alkaa näkyä sulaneen lumen vesivirta. Viime keväänä vesi peitti pellon alaosan, jonne olin tehnyt laattakivialueen ja polkuja sekä istutuksia. Lampeni, mistä piti salaojan viedä osa vedestä alempana olevaan ojaan, ei toiminut. Olin huolissani siitä miten hennot juuret kestävät sellaisen märkyyden, ja miten hiekka käyttäytyy kivilaattojen alla.
Ei mitään pahempaa sattunut. Nyt syksyllä kaivoin pieneen pelto-ojaan toisen lammen samalla peitellen vanhaa vakoa. Talo ei ole suotta nimeltään Linnapelto. Tuolla ylempänä mäellä sijaitsee se ’linna’, jonka suunnalta virtaa lumen sulamisvedet alaspäin. Mietin myös miten jo istuttamani ja tulevat ruusuni tähän kaikkeen reagoivat ja kuinka paljon pitänee salaojittaa niiden ympäristöä. Kuinka saada kosteus pysymään sopivana?
Siis enhän tiedä koko hommasta mitään! Villinä ja sivistymättömänä koko puutarhanhoitoon haaveilen ruusutarhasta. Kuinkahan tässä käykään? Tahtoa ja illuusioita, symboleita ja myyttejä vain pää täynnä.
Tämä tietää juurialueen vahvistamista. Niin tuossa peltoalueella kuin itsellänikin. Olenkin pyrkinyt vahvistamaan koko talven mieleni maaperää, mutta nyt pitäisi hoitaa juurien olotila myös. Juurichakra ja sakraalichakra…elinvoima!
Mitä ruusunjuuret pitävät happamasta maaperästä? Olen huomannut, että koko piha-alueen maaperä on vähän hapanta, vanhaa turvesuota lienee. Olen saanut paljon kantaa multaa muualta ja hiekkaa mukaan kukkapenkkeihin. Pihanurmi kasvaa osittain sammalta. Naurattaa kun huomaan, että omakin vatsa-alue on liian hapanta katarine kaikkineen, Niin sanovat asian-tuntijat.
Eli molemmat pitäisi hoitaa. Pihamaa kalkita, oma ’maa’ hoitaa jollakin Pascoe-tuotteella, väliin yritänkin.
Tuo oranssi ja keltainen väri vahvistaa myös tätä kaikkea! Tämä kuva on ystäväni antamasta väri-ja chakrakirjasta! Rakastan tuota liikettä kuvassa. Minulle kerrottiin, että se on airon jälki vedessä.
Aikamoinen osuma! Airo vedessä kuvaa liikettä eteenpäin. Sitähän minäkin tässä yritän kaiken jälkeen, liikettä eteenpäin! Ruusun juurienkin voimalla. Pyydän luonnolta, että ne juuret jotka olen jo istuttanut, kestävät, nostavat elämää ylöspäin. Kuin siitä saisin voimaa minä itsekin.
Ystäväni oli kirjoittanut tuohon kuvaan näin: Paras tapa pitää kiinni elinvoimastaan on ilmaista tunteitaan eikä pitää niitä sisällään tai rajoittua vain yhteen tunteeseen.
Toinen ystäväni näki sulkeutuneisuuteni ja varoitti minua. Routakaan ei ole vielä sulanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen kommenteista!