perjantai 4. marraskuuta 2011

Kun matkalla tulee yö...

Kun olen kulkuripäällä, en tykkää varata mitään valmiita hotellimajoituksia. Kotona katsoin sen verran, että jos jaksan puoliväliin ajaa, niin mitä sieltä seudulta löytyy. Löysin pienen 'Ruukkimiehen hotellin'. Ja koska olen Ruukkimiehen kaupungista, laitoin sen ylös.

Niinhän siinä kävi, etten pitemmälle jaksanut kuin puoleen väliin autolla huristella. Tai oisin jaksanut ehkä, mutta tähän aikaan vuodesta pimeä yllättää. Joten kaivoin muistiinpanojani ja löysin kartalta mihin ajaa. Käännyin liian aikaisin päätieltä ja ajelin 10 km korpimaisemia hämärtyvässä illassa. 

Tulin pieneen kylään, missä ihmisiä jonotti pizzaa. Heiltä kyselin missä on hotelli. Vähän ihmeissään he, kylän miehet, katselivat toisiaan, että ovat joskus sellaisesta kuulleet, mutta onkohan se auki. Sain ohjeet minne yrittää kuitenkin. Hotellin kyltti oli ovessa, mutta ovi oli lukossa. Löysin puhelinnumeron ja soittelin sinne, kiitos kännyköiden. Eihän minulla ollut mitään varattua, kuten varmaan näihin pieniin hotelleihin pitäisi olla, huomasin. Mutta vapaita huoneita oli, jos odottelen vähäsen. Vartti tunnin päästä ilmaantui mies aukaisemaan ovea ja ohjaamaan sisään. Oli ollut kuulemma suuret festarit juuri viikolla ja olut oli virrannut. Sen tunsin tuoksustakin. Netti ei toiminut, joten onneksi minulla oli käteistä rahaa. Ja kun hain ulkoa kimpsujani, jäin oven taakse taas, kunnes mies tuli apuun. Salakoodi ei toiminut. Sain oikein siistin huoneen ja mies sanoi hei, myöhemmin tulee lisää vieraita. 

Huomasin, että jäin yksin suljetuksi hotelliin. En tohtinut mennä ulos, koska koodi ei toiminut. Joten lepäsin. Pian tunsin, että oli kylmä. Ja kun en saanut lämpöä patterehin, etsin taas puhelinnumeroa. Joo, kunta oli juhlien jälkeen sulkenut lämmityksen. Joten nyt kesti aikansa, kun he saa kunnan miehiä kiinni. Soitin nimittäin kahteen numeroon.

Ruotsalainen Rosenkavaljer
Kuinka tärkeä on TV! Muun tarpeellisen joukossa.

Istuin takki päällä keittiössä ja katselin TV:tä. Se mikä tässä hotellissa oli hauskaa, oli alhainen hinta, johon kuului keittiön käyttö. Pakasteet olivat täynnä kaikenlaista syötävää, oli mikroa, kahvinkeitintä, munankeitintä ja vedenkeitintä. Katselin itselleni illallisen ja ison TV-ruudun ääressä nautin illallasen. Patteritkin lämpenivät ja tohdin mennä suihkuun.
Aamulla olisi sama juttu. Laita itse mitä tykkäät. Ja yölläkin, kun en saanut unta, nousin keittiöön syömään. Mukavan kodikasta!

Siis monta hyvää juttua. Hyvä juttu oli myös kauniit uudet kodinlehdet ja alhaalla aulassa mukava nukkenäyttely. Tällainen oli siis Ruukkimiehen hotelli! 

1 kommentti:

  1. Jopas olikin jännä kokemus tuo yöpymisesi. Tie voi joskus viedä ihan minne vain...
    Maarita

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!