perjantai 11. marraskuuta 2011

Paju kutkuttaa sormen päitä

Kyllä se minun pikkuinen ruusutarhani on mukana täällä vieraassa maassakin niin kuin on moni muukin asia. Näiltä rannoilta löytyi niin upeaa pajukkoa, että pakkohan sitä oli sieltä saada. Pyöräntarakassa tuli aikamoinen saalis jo siskon pihamaalle.

Se aitahomma jäi itämään mieliin. Ne 'oinaansarvet' eivät oikein miellytä. Jotain pehmeämpää pitää aidan kuviona olla. Annan ajatuksen raksuttaa aivan rauhassa ja työstän sormillani jotain helpompaa. 

Tämä lämmin sää sallii mukavasti pajutyöskentelyn vielä tuolla ulkona penkillä, kun löydän jotain lämmintä istuttavaksi. Tein pajupallon vain kokeillakseni miten paju vielä taipuu, sillä sekin raukka on tekemässä lehtisilmuja. Toki palloksi vielä taipuu, vaikka ei siedä paljoa kieputtamista.


Tein sitten toisenkin pallon, johon kehitin pienen oviaukon. Vaikka pienen kukan voi sisälle keväällä laittaa, kynttilää tai muuta hauskaa. Nyt laitoin siihen lattakiven. Siskolle jätän näitä muistoksi. Siinä samalla kypsyi mielessä myös ruusuaidan muoto. Ehkä en sitomiseen tarvitsekaan rautalankaa, vaan pajukiemuran jota voi tarpeen tullen kiristää. Ja mitäs jos oinaan sarvien sijaan taivuttelenkin siihen 'ruusun'. 



Näin sitä aloittelin. Katsotaan mitä siitä syntyy...


Kello on yli keskiyön, on 11.11.2011, voimallinen luku. Minulla syntymäkartallani 5. huoneessa Kuunsolmu ja Pallas Athene Härässä 11 astetta, jotka Kuu on muutama tunti sitten ohittanut. Vapautuukohan luovat voimani ja luotanko tarpeeksi itseeni? Katselin äsken täysikuuta ja siinä vieressä olevaa Jupiteria. Ohuet pilvenharsot kiisivät Kuuta pyyhkien. Toivoin kaikille parempaa aikaa!

Tämäkin on punomista, vähän lämpimämpää talveksi! 

2 kommenttia: