Ruotsissa ollessani eräältä kirpputorilta tarttui käteeni ruusukirja nimeltään ”25 Engelska tärdgårdar” (25 englantilaista puutarhaa).Niitähän minä oikeastaan siellä etsiskelinkin.
Ja se olikin kirja, joka avarsi hurjasti näkemystäni ruusu- ja puutarhoista. Kirja tosin on painettu 2003 ja sen oli kirjoittanut Ulla Hårde, joka oli ulkomaankirjeenvaihtajana Englannissa, mutta ei varmaan siitä Englanti paljoa ole muuttunut. Kirja oli tarkoitettu pieneksi tietoiskuksi. Minulle se oli 'suuri' kirja!
Kirjoittaja on myös innokas puutarhuri ja sai näin oivan tilaisuuden tutustua ympäri Englantia yleisölle avoimiin puutarhoihin. Eikä niitä sellaisia puutarhoja olekaan yksi tai kymmenen, vaan jo tuonna vuonna yleisölle avoinna olevaa puutarhaa löytyi liki 4000. Ulla Hårde kirjoittaa, että tällaisia kansallisia puutarhoja löytyy ympäri Eurooppaa, kuten Tanskasta, Hollannista, Ranskasta ja Italiasta, mutta Englanti päihittää kaikki muut. Sillä yksistään Englannin puutarhoissa vierailee vuosittain noin 30 miljoonaa ihailijaa.
Siis hups!!! Täälläpäin on sanonta, että ’se on pientä kun piika pissaa, mutt annas kun Meimi losottaa’, tuli vain tuollainen tunne jotenkin. En ole vielä edes piika, haaveilen vain. Ihania tuollaiset kirjat, jossa äkkiä vedetään kuin yläilmoihin ja voi nähdä kauas. Olen jo vuosikausia haaveillut kulkea pyhiinvaellustien Santiago de la Compostellaan. Olen kulkenut polkua 55 kilometriä, joten kurkannut sitä olen. Mutta…samat askeleet voisin ottaa noissa puutarhoissakin. Hm…
Ruusutarhoista yksi ylitse muiden on Englannissa Mottisfont Abbey, joka luostarina tunnettiin jo 1200-luvulla ja on tällä hetkellä National Trust ’n hallussa ja hoidossa. Tänne puutarhaan on pyritty keräämään kaikki luonnonvaraiset ja vanhanaikaiset ruusupensaat, josta se on kuuluisa ja jotka ovat rekisteröity kansalliseen kokoelmaan. En tiedä tarkoitti luku 300 juuri niitä, vai yleensä ruusulajeja siellä. Puutarhaa sanotaan kuitenkin ruusuharrastajien Mekaksi.
Kuva on puutarhan kotisivuilta
Kirja kertoi hauskasti 25 omaleimaisesta puutarhasta, jossa kansaa tulee ympäri maailman vaeltamaan kokeakseen kauneutta ja tuoksuja. Kartasta näkyi missä puutarhat sijaitsevat. Mukana kirjassa oli jopa puutarhojen aukioloajat, sähköpostiosoitteet ja kotisivut.
Mutta onko todella Englanti puutarhureiden johtovaltio?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen kommenteista!