tiistai 9. toukokuuta 2017

Rastasryhmä apuna vai haittana?

Joka keväinen ilmiö on punakylkirastaiden vierailu pihamaallani. Niitä on iso parvi. Nehän tunnistaa tuosta ruosteenpunaisesta rintaläikästä, joka läikähtää heidän lentäessäänkin.

Kissojaniko he käyvät tervehtimässä ja kiusaamassa? Onhan siinä kissoille vähän vaihtelua. Istua nököttävät ja ihmettelevät. Eivät uskalla edes lähestymään.

Minusta tuntuu, että jotain hyvää nuo rastaat käyvät pihamaallani tekemässä. Vai olenkohan väärässä? Ainakin he jättävät ikävät jäljet.




Isoimmille ruusupensaille nimittäin en anna syksyisin mitään tyvimultaa, kompostia tuhkaan sekoitettuna vähän ja senkin peitän puiden lehdillä nätisti. Pitäisköhän nekin sitten harata pois, en tiedä? Vierestä olen harannut. Mutta auta armias minkä näköistä kaikki on rastaiden jäljiltä!

Täytyyhän sieltä jotain elävää löytyä, kun kaikki nokitaan ja levitetään hujan hajan. Ne tonkivat kaiken pitkin pihaa. Toivottavasti rastaat nokkivat sieltä suuhunsa myös ne haitalliset pieneläjät. Tähän tuuditun. En mene poiskaan niitä ajamaan. Muutaman päivän ne tässä oleilevat ja sitten jatkavat muuttomatkaansa.

Onnenruusun juuristo on  vasta aloitettu.

Kempeleen kaunottarella on tehty perusteellista työtä, laidasta aloitettu.

Onko teillä tällaisesta kokemusta? Mitä ne rastaat sieltä nokkivat? Onko hyvä näin?

Punakylkirastaiden laulu ei ole pelkkää räkättämistä, vaan kaunista livertelyä. Tässä sitä!

8 kommenttia:

  1. Meidän pihassa olen nähnyt ainoastaan punakylkirastaan, mutta räkättejä sitäkin enemmän. Toukkia ja matoja ne näyttävät mullasta tonkivan. Muuten eivät haittaa, mutta paskovat kaikki pinnat likaisiksi. Siitä en kovasti tykkää. Juuso pelkää räkättejä, sillä ne syöksyvät kovaäänisesti joukolla kohti Juusoa ja kaartavat sitten kissan yli tämän painuessa maanpintaan. Aikansa räkätit pyörivät pihassa ja häviävät sitten jonnekin saapuen taas marjojen kypsymisaikaan pihapiiriin. En ole niitä kuitenkaan kovin suurena haittana kokenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee! Nuo sirittäjät antavat minulle kiitoskonsertin hyvästä ateriasta tuossa metsässä. Iloitahan niistä vain voi! Paitsi kissat...

      Poista
  2. Evään perässä tonkivat ja samalla kevätkuohkeuttavat maan :)

    VastaaPoista
  3. Ruokaa etsivät. Ja juuri kaikki lehtipedit on mieluisia, meillä vadelmien alta kuopsutellaan kaikki kuten kanat tekee. Onneksi häviävät metsiin kevään jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaisessa kunnossahan ruusun juuret olisivat pitkin kesää, jos minulla olisi kanoja. Niistähän olenkin haaveillut. Ihana ilmaisu tuo lehtipeti! Kiitos!

      Poista
  4. Meillä on sama meininki. Minä haravoin ja rastaat levittävät hakkeet marjapensaitten juurilta.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!