Loitsua ja ryppylääkettä

Tässä minun oma juhannusruusuni, Suomen ruusu, kuvattu juhannusaattona.

Ystäväni, joka Paula Havasteen Loitsukirjan minulle osti, ei usko alkuunkaan loitsujen kuin muunkaan huuhaan voimaan, mutta hyväksyy että minä huuhailen. Se on oikeaa ystävyyttä! Ei ystävillä tarvitse olla samanlaista näkemystä maailmasta, vaan rikkautta on juuri se erilainen.

Joten kyllähän juhannuksena, joka on jäänne pakana-ajan rituaaleista, pitää olla vähän poppaskonsteja. Kun auringon valo kääntyy kohti pimeyttä, niin tarvitaan sille hyvät lähtökohdat kohdata taas tuleva aika. Tässä ’Lemmen nostatuksen loitsu’:

” Kuun kyljestä kuppi nouda, kauha päivän kainalosta, l

äikkyvästä lähtehestä, heiluvasta hettehestä vesi verraton viritä. 

Siihenpä alasti astu, pese muoto muhkeaksi, valuta väkevä varsi. 

Vesi virraton viritä kasvot kullan kaunihiksi, silmät loihe loistaviksi, 

kulmat kaarelle kurota, miesten mieltä kääntämähän, 

mielitetyksi monelle, kaikkien kateltaviksi. 

Nouse lempi liikkumahan, nouse nokko, seiso seipo, 

nouse nuorin nostamatta, tervaköysin tempomatta, 

jottei saisi öissä maata, eikä päivinä levät. ”

Olen käynyt järvessä jo monestikin, mutta vaatetta päällä, joten ei varmaan tepsi tämä loitsu minuun. Kirjassa huomautetaan kauniisti, että taian ja loitsun voimalla muuttuu saman kesän aikana lihavaksi ja kauniiksi. Joten liekö monikaan tähän taikaan tarttuu. Ennen ne kauneusihanteet kun oli toista. Laiha nainen oli merkki huonosta terveydestä ja köyhyydestä.

Toisenlainen juhannustaika kiinnosti minuakin enemmän. Sattui pikku yrttikirjanen (Yrttien salaisuudet, Rita Schnitzer)) käteen ja sivu kirvelin käytöstä.

Ryppyjen estämiskonsti:

Litra vettä, johon revit suuren kourallisen kirvelin lehtiä,  kiehauta ja siivilöi lehdet pois. Pese tällä vedellä kasvosi kerran päivässä ja rypyt siliävät. Näin todistelee eräs 80-vuotias mummo, jota miehet vielä silloinkin liehittelivät.

Tämän tein! Hyvää juhannuspäivää!

Perhosen lento, Erkki Melartin