perjantai 22. heinäkuuta 2011

Siivoaminen kannattaa!

Kukkapenkkejä siivotessa ja uusia alueita ruusutarhalle raivatessa, on hyvä välillä tarttua muuhunkin hommaan. Yhtenä päivänä otin tähtäimeen savusaunan vieressä olevan ladon, jossa tarkoitus oli säilyttää vain saunapuita. Savusaunaanhan kelpaavat vain leppäpuut (haapa), ei koivun tuohtakaan tulisi käyttää, muuten tulee kitkua (katkua).

Kyllähän siellä kaiken romun seasta olen löytänyt leppäpuitakin, heh.

Nyt tyhjensin koko liiterin ja pinosin nätisti löytämäni leppäpuut seinän viereen. Siihen on mukava kärrätä rantteelta puupinoista löytämäni leppäpuut myös. Kun on puulämmitys, on hyvä tehdä erottelua. Isoimmat koivupuut pannuun, pienemmän sytykkeeksi ja kakluuneihin, pitemmät hellan pesään jne.

Näin ne pitää olla!

Voi mitä aarteita löytyi liiteristä! Vanhaa, mutta hyvää vesijohtoa ’kilometreittäin’. Heinäseipään pätkiä, hyvä lyödä tueksi ja  hirrenpätkiä, pitkiäkin. Niillä voin paikata saunan kuistia. Kaksi vanhaa sänkyäkin löytyi. Sivustavedettävä (vanha 'hääsänky' ja vanha hetekka, josta naapurin mies paikalle sattuessa tokaisi, että onpa hieno, tammesta rakennettu ja hyvänlaatuinen. Muistelen, että itse siinä joskus nukuin pienessä punaisessa mökissä asuessani. Latoliiteriin se oli joutunut sipulinkuivaustelineeksi, hyvä siinä roolissaan. Nyt ei sipulia ole kasvatettu moniin vuosiin.


 
Vanha muovipöytäkin löytyi. Kuljin sen kanssa myymässä leivonnaisia joskus kävelykadulla Raahen Rytmikkäiden nimiin. Kerran pöydän siteet aukenivat ja se lensi pitkin tietä. Onneksi ei tullut autoja perässä! Muistona yksi pöydän kulma rikki. Jalat olivat ehyet. Ne reissut olivat rankkoja 'työmatkoja'.

Sainpas siitä mainion taimityöskentelypöydän tuohon verannan varjonurkkaan. Ei tarvitse enää kyykkiä selkä köyryssä. Hassua muuten, ettei monetkaan pakkastalvet olleet murtaneet tuota muovia, kuten usein käy.

 
Luulenpa, että kaikki nämä aarteeni löytävät vielä ruusutarhaan hetekata myöten. Hauskinta ja ruusuisinta oli tietenkin se, kuinka juhannusruusu oli löytänyt latoon. Lattiarakosista se työntyi siellä täällä ja kasvatti vihreää lehvistöään. Aivan säälitti katkoa ne pois. Vähän kuin sitä anteeksi pyydellen tein toisenkin hikisen työn. Perkkasin melkein kaikki nokkoset  juhannusruusupuskien seasta pois. Siinä sai olla vaatetta ja kinnasta päällä.

Odotan pensaalta aika monta kukkaa ensi kesänä sitten!

4 kommenttia:

  1. Sullahan varsinainen aarreaitta oli. Kannatti siivota ja järjestellä. Taimityöskentelypöytä on aivan ehdoton. Toisinaan ruukutan myös kottikärryissä, joka on multaa täynnä. Istun jakkaralla vieressä :)

    Ruusuisia kesäpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
  2. Ja kunnon vanha ruohonleikkuri, verraton pieniä kulmia niittäessä. Ja tuo pöytä aivan ehdoton istutushommiin :)
    Maarita

    VastaaPoista
  3. Miten en ole löytänyt tänne aiemmin. Hyvä kun löysin nyt. Miten hauskaa, kun itsekin perustan pientä (luulen vielä) ruusutarhaa!

    VastaaPoista
  4. Nettimartta, tuo kottikärrymulta kuulostaa hyvältä, minulla kun on aiemmin ollut aina vain noita pussukoita. Nyt olen saanut multakuormankin, pienen, sillä se näyttää loppuvan.
    Ja tuo ruohonleikkuri on hyvässä kunnossa, öljyän sen vain, ja juuri noihin pieniin kulmiin tarhassani.
    Sanni! Tervetuloa! Pientä se minullakin vielä on tuo ruusutarha, enemmän ajatuksissa...

    VastaaPoista