sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Ruusa-mummun 'laivaruusu' ja ruusutarha

Teemme kotikylällä mittavaa kirjaa oman kylän historiasta taloineen, ihmisineen kaikkineen. Se on hieno juttu!

Serkkuni kertoi minulle erään hyvin kauniin, huomioon otettavan ja minulle ruusuisen muistelman tästä kylästä.

Hänelläkin oli Rosa-niminen mummu, jota kutsuttiin nimellä Ruusa. Se taitaa olla hyvin yleinen nimi noin 100 vuotta sitten, sillä niitä löytyy muitakin suvustani. Nythän nimi on taas herätelty eloon. Taitaa olla aika monta Roosaa tai Rosaa ja jopa Ruusua!
Eiköhän tuo nimi enteile myös ruusujen aika? Nyt tehdään paljon töitä ympäri Suomea entisöiden vanhoja taloja, kartanoita, pappiloita ja niiden pihapiirejä. Ehdottomasti mukaan kuuluu ruusu. Ymmärränkin tilanteen viimeisen teollistuneen aikakauden aikana, jolloin pikaisesti rakennettiin taloja pienine tontteineen. Ruusua sen ison tilan vuoksi oli vaikea kasvattaa, ainakin runsaslajisesti. Sen suosio hiipui tilan puutteen myötä.

Serkkuni Ruusa-mummu oli ollut nuorena Amerikassa ja nähnyt siellä varmasti loistoakin. Kun hän tuli pieneen kylään maalaistalon emännäksi, hänellä oli mielessä muutakin kuin arkinen aherrus. Hän loi talon etelärinteeseen ruusutarhan käytävineen. Serkkuni muistelee, etttä hän tyttösnä kulki noilla käytävillä haistelemassa ihmeellistä tuoksua. Hän muistaa mm. soikeanmuotoisen vaaleanpunaisen ruusun, joka oli teevadin kokoinen ja sitä kutsuttiin 'laivaruusuksi'. Olisikohan tuo ruusu ollut Minette? Ruusut kasvoivat neliönmuotoisissa osissaan käytävien ympäröiminä. Pohjoisen puolella sitä suojasi kuusiaita. Omenapuut  ja syreenit varjostivat osaa ruusupensaita. 


Kylähän sijaitsee lähellä Raahea. Siihen aikaan raahelaiset merimiehet toivat ulkomailta kaikkia ihmeellisyyksiä. Siitähän juontuu Suomen vanhin museoakin Raahessa. Noille kummallisille tavaroille tetsittiin 'varasto' Pakkahuoneelle, jossa koko kansa sai käydä niitä ihmettelemässä. Ja niitä voi ihmetellä vielä tänäkin päivänä Raahen vanhassa museossa. Ruusuja sinne ei voitu ottaa, mutta useat niistä ovat menestyneet ja ehkä luoneet jopa ihan oman kantansa täällä. Huomaa Raahen ruusut linkki! Vieraskielisen nimen vuoksi niitä ehkä usein kutsuttiin vain 'laivaruusuiksi'. Serkkuni mietti, olisiko mummu tuonut tuon ruusun jopa Amerikasta asti tullessaan. Voi olla näinkin.

Ruusutarha oli varmaan nähtävyys pienellä kylällä. Mutta Ruusa-mummon kuoltua, kuoli myös ruusutarha, sillä hoitoahan se vaatii ja työtä. Sitähän riitti muutenkin maalaistalossa, jossa myöhemmin ei ollut enää varaa piikoihin ja renkeihin. Tilathan usein pirstottiin pienemmiksi omille lapsille. Joten riutuneen ruusutarhan päälle myöhemmin rakennettiin uusi talo. Vanha sai väistyä.

Mutta tähän sen muistona vielä laitoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti