Tänään loistaa postimerkissä Petteri Punakuonon valo! Kuinka paljon kuvataankaan poroa postikorteissa ja yleensä joulun symbolina. Poro saa olla siitä ylpeä! Onhan se ihmeellinen kotieläin. saa vapaana juosta tunturissa, ja jonne sitä usein ruokitaankin. Missä muualla sellainen laidunmaa?
Nyt en löydä postimerkistä edes vuosilukua. Älkää naurako. Mutta minulla on suurennuslasi tuossa hyllyssä. ja sillä kun oikein tiirailin, löysin tuosta poron alta vuoden 1994. Jopa voi olla niin, että edellisen postimerkin kanssa sama taiteilija! Olisikohan?
Yhden ainoan kerran olen saanut soittaa bändissä. Se oli opiskeluaikoina. Soitimme Petteri Punakuonon. Minä olin rummuissa ja löin alkulyönnit triangelilla, mihin sitten muiden piti yhtyä. Arvaa, sain lyödä ne alkulyönnit monta kertaa, ennen kuin muut tuli mukaan. Mutta oli se mukavaa!
Kissoilla loistavat ne silmät tuolla pimeässä, kun valo osuu. Siksi kissaa on vaikea kuvata salamavalolla. Nyt sain sellaisen kuvan, jossa kissan turkkikin loisti. Kaamoksen säteissä. Siinä kissani yrittävät mahtua samalle tyynylle. Majurin korvat luimuaa Ruusan takamuksen takana. Ruusa on vain ölövinnään. Ihania ovat eläimet!!
Ihana kissakuva!
VastaaPoistaKiitos Pioni kun kommentoit! Eihän minulla paljoa kommentaattoreita ole, mutta nyt ajattelin, että onko ohjelmassa vika. Joskus ovat kertoneet, että eivät pysty sivullani kommentoimaan.
Poista