Ressukoita

Nyt kirjoitan epäonnistumisista, ruusuraukoista ja muusta.

Koska olen "tonttu" tässä hommassa, kerron nyt avoimesti ne ressukat, joita vähän säälin sekaisin tuntein ja omantunnon vaivoin katselen. En ole osannut.

Vieressä oleva kuva ei ole minun osaamattomuutta, ei ainakaan kokonaan. En käytä myrkkyjä ja olen laiska tekemään nokkosvettä yms. Joten esimerkiksi kaikki ruusumalvat tuli syödyksi, ei itsellä, vaan jollakin toisella herkkusuulla. Nyt tuossa sempramännyn vieressä yrittävät uudet malvat ehtiä kukkaan ennen talvea. En usko. 

On myös monta kituloista ruusua, jotka viime kesänä istutin. Onko multa väärä? Paikka väärä? Istuttamistapani? Liian syvälle? Liian huonosti? Liian vähän lannoitetta? Hapan maa? Moni ruusu näyttää aika pahalta. Ihmettelen, kestävätkö ensi talvea. 

Alla oleva harisoninruusu 'Oulu' on yksi niistä. Tosin 'Oulua' häiritsee varaskasvi, joka oli ilmestynyt varmaan jo taimistolla mukaan. Pensashanhikki. Eihän minulla sellaistakaan ole, mutta jaksavatko ruusu ja hanhikki kasvaa yhdessä. En voi repiä niitä erilleenkään, joten katson kuinka käy.

John Cabot oli keväällä kuolla. Pelastin sen toiseen paikkaan, muiden kanada-
laisten joukkoon, jossa se on herännyt.

Samoin kävi John Davisin, jonka muutin myös toiseen paikkaan.

Viime kesän istutus tämäkin, oikein reppana. Kyltti on aina ylösalaisin. Ehkä
kissat tai linnut hyppivät sen päällä. 

Rosa 'Huldra' olisi ihan jännä tuttavuus, mutta viime talvi jätti sen heikoille.
Ja tämä kesä myös. Taitaa vieruskasvit viedä voiman kokonaan maasta.

Samoin Rosa 'Marzipan", joka teki muutaman soman kukan, mutta ei
jaksa nousta tuolta maasta. Olen huolissani siitä.

Adelaide Hoodless'ta kaupattiin komeana ruusuna. Mutta
voi kuinka hitaasti sen kukat avautuivat. Sitten pieksi sade ja
joku suursyömäri hävitti sen lehdet melkein tyystin. Kuitenkin
se on tehnyt uutukaisen varren ja haluaisi kukkia vielä. Siirsin
senkin muiden kanadalaisten joukkoon. Eipähän ole yksin.

Ostin 50 sentin lobelioita ja uskoin multasormeeni. Mutta toisin kävi. Vain runsas aurinko
ja taitava puutarhuri olisi voinut ne pelastaa.

Viime kesän uusin ruusualue ei toiminut. Oliko liian kuumaa,
liian kuivaa tai huono multa ja lannoitus? Tai jos annoin liikaa
hevosenlantaa? Sieltä on noussut jokainen, Lawinia, Presidentti
Kekkonen ja Peace, mutta hyvin heikkona. Vain muutama
kukka kullakin. Lawinia vasta avaa kukkaansa.

Ystävä antoi minulle Mantsuriankärhön siemeniä, joita pidin jääkaapissa
vaadittavan ajan. Sitten kylvin. Ja odotin kauan, ennen kuin pieniä alkuja alkoi näkyä.
Nyt olen ne siirtänyt isompiin purkkeihin. Hitaasti, hitaasti ne kasvavat!
En tiedä mitä nyt sitten teen jatkossa.

Mustaa ja valkoista.  Musta Mökki Tässä esittelen bändiä, jossa poikani soittaa bassoa. Tykkään tästä kappaleesta, sen syvällisyydestä ja letkeästä rytmistä.