Ruusuinventaariota 6: Kanadalaiset ruusut

Lähdin mukaan kanadalaisten ruusujen koeviljelykseen vuosi sitten tässä vyöhykkeellä V. Eli istutin muutaman ruusun viime kesänä. Pienesti siinä kuitenkin mukana olen. 

1. Wasagaming joka on rugosalajikkeisiin kuuluva, eikä oteta kanadanruusujen kokeeseen mukaan. Kokeesta karsittiin pois rugosa- ja tarhapimpinellaruusut. Kerron näistä ensimmäisiksi.

Wasagaming yllätti jo ensimmäisenä kesänä eli kesä 2016 runsaassa kukinnalla. Ihastuin siihen upeuteen, kerroksisuuteen ja uudenlaiseen väriin, joka on siniseen lilahtava. Kukan terälehdet myös käpristyvät kivasti kierteelle. Näihin kuviin yritin saada sen oikean värin.

 

Näin kävi kuitenkin tämän kesän kukinnoille! Nuput ruskehtuivat ja putosivat pois.

2. Suzanne, tarhapimpinelloja, saman ruusunkasvattajan luoma lajike kuin edellinenkin eli Skinnerin.

Sekin on kärsinyt tämän kesän ja varsinkin kevään kylmyydestä. Onkohan Skinner innostunut juuri tuosta lilahtavasta väristä, kun se näkynee tässäkin. Hitaasti tämä ruusu kasvaa, mutta varman näköisesti.

3. Teresan ruusu eli Therése Bougnet on minulla ollut jo alkuvuosista asti ja on ilahduttanut kukinnallaan, joka uusiutuu (remontova ruusu) syksymmällä uudestaan, eli vielä nyt syyskuussa työntää nuppuja. Liitän tämänkin kanadalaisiin, vaikka itse ruusunkasvattaja on lähtöisin Ranskasta. Teresa kukki runsaasti tänä kesänä sateista huolimatta. Ihana ruusu!!

4. Louise Bougnet,  saman perheen ruusu. Teresa ja Louise olivat Bougnetin tyttäriä. Teresa heistä jäi Ranskaan viettämään luostarielämää. Yksi vuosi ostin jo Louisen, mutta menetin sen. Nyt yritän uudestaan istuttamalla sen siskonsa viereen. Joten toivotaan sille suotuisaa talvea! Tämän ruusun nuppu on suloisen aniliinin kirjava. Ehkä hieman samaa punaa voi löytyä auenneestakin kukasta.

5. Martin Frobisher, joka kuuluu rugosalajikkeisiin, istutin ihan muutama viikko sitten. Se koreilee tuossa rugosaryhmässä nyt keltaisella syysvärityksellään. Kukat ovat aivan vaaleanpunaisia. Odotan sitä kukkivaksi ensi kesänä.

Kanadalaiseen koeviljelykseen kuuluvat lajikkeet:

6. Betty Bland, joka on blandaruusuihin kuuluva, myös Skinnerin kasvatti, on näistä lajikkeista runsaskasvuisin pensas. Se kohoaa jo pitkästi yli metrin. Onneksi sillä on tukea jo valmiina. Herkän kaunis ruusu. Näyttää olevan sellainen varma menestyjä täällä V-vyöhykkeellä.

7. Henry Kelsey, kuuluu köynnösruusujen ryhmään. Tein kanadalaisille ruusuille tuen, mutta tämäkin harottaa vähän sinne sun tänne, joten saan tukea tehdä lisää puukepeillä. Alkukesä näytti tosi surkealta. Mustia latvuksia sain leikellä. Ja uusien versojenkin lehdet joku itikka pisti poskeensa. Mutta syyskesästä se olisi kukkinut vaikka kuinka, jos olisi ollut enemmän aurinkoa ja lämpöä. Huomaan, että syksyisemmät kuvat on jääneet minulta ottamatta. Se on kuitenkin ehtinyt saavuttaa metrin korkeuden runsailla nuppusarjoillaan, jotka eivät ehtine aueta.

8. William Baffin, sekin köynnösruusuja, on näistä koekumppaneista varmaan se vahvin köynnöstävä. Vaikka senkin alkuunlähtö tuntui keväällä vaikealta, on se kukkinut runsaasti. Se on kivunnut tukea pitkin metrin korkeuteen ja vielä työntää runsaasti kukkasarjoja, jotka eivät varmaan jaksa kukkia. Baffin on kaunis vaasissakin ja aukaisee siinä kukkiaan. Tykkään tämän ruusun herkän värisistä kukista.

9. John Davis, myös köynnösruusuja. Sen hankin jo vuonna 2014, eli siitä asti se on ollut tässä hengissä. Kukki ja köynnösti metrin verran vuonna 2015. Oli vähällä kuolla keväällä 2016. Huomasin myös, että paikka ei ollut sille hyvä, ei saanut juuritasolle aurinkoa, joten siirsin sen muiden kanadalaisten joukkoon. Siinä se on kärsinyt Henryn kanssa samalla tavalla, ei tehnyt montaa kukkaa, eikä jaksanut nostaa kasvuaan. Siis vähän surkea se oli, kuten kuva alla.

vuosi 2015

10. John Cabot, myös köynnösruusu, on ollut joukosta se surkein. Naurettavaa oli uskoni siihen, koska istutin sen vastakkaiselle seinälle missä Pohjantähteni oli, jotta voisin rakentaa niille oikein portin ruusutarhaani. Rakentamatta jäi. Pohjantähtikin kärsi keväästä 2016 ja John Cabot näytti jo kuolleelta tänä keväänä 2017. Jotenkin se puhkui elämää sen verran, että etsin sille parempaa paikkaa muiden kanadalaisten joukosta, Davisin vierestä. Yrittäköön nyt siinä nuo Jussit. En luota oikein heidän elämänhaluunsa näissä maisemissa. Pystyyn se pyrki ja kasvoikin uudessa paikassaan, mutta ei kukkinut. Tässä sen kasvua ensimmäisenä kesänä 2016:

11. Adelaide Hoodless, jota en viime kesänä saanut tähän, mutta nyt istutin sen suurin odotuksin keväällä. Moni muukin ihastui sen esitekuvaan komeasta ruususta ja istutti sen pihallensa. Mutta odotukset sortuivat. Kanadalaisten lehdet ovat varmaan eri hyviä, sillä tähänkin iski silmänsä ja makuaistinsa jokin itikka, joka söi melkein kaikki lehdet. Myöhemmin nousseet varret sentään säilyivät, mutta niiden nuppuryhmät eivät aukene enää. Ruusu ehti kuitenkin kukkia, mutta surullisen näköisiä olivat laihassa varressaan ilman lehtiä. Adeleinen kukkahan olisi kovin komean punainen väritykseltään ja erilainen kuin Henryllä ja Cabotilla. 

Olen näitä kukkia lannoittanut ja pyrkinyt hoitamaan ohjeitten mukaan. Nyt kun perkkaan ja pöyhin niiden ryhmän, laitan lisää multaa juurille. Mutta en peitä muuten, kuten on pyydetty. Tiedän, että tämä ryhmä on vähän liian ahtaalla paikallansa, mutta sekin johtuu siitä, että en luota kovin niiden kestävyyteen. Yksi menetetty antaa tilaa sitkeämmälle. Toivon kuitenkin niille sitkeyttä ja parempaa kevättä ensi vuonna. Huomaan, että juuri tuo kevät on hyvin ratkaiseva näiden menestymiselle, ei niinkään talvi. Jos ne ovat elossa ensi vuoden keväällä, aion peittää ja suojata ne silloin auringolta ja yöpakkasilta.

Tässä siis kanadalaiset! Kanadassa intiaanit taistelevat oikeuksistaan, täällä ruusut kestävyydestään. Olen intiaanien puolella. 

Kanada on täyttänyt tänä vuonna 150 vuotta! Alla yksi tapa juhlia sitä.  Onnea heille!

To celebrate Canada 150, over 1000 Canadians got together and hiked up Mt. Seymour in the middle of the night so they could sing our national anthem, Oh Canada, at sunrise on Canada Day for its 150th birthday.