maanantai 11. syyskuuta 2017

Ruusuinventaariota 3: tarhapimpinellaruusut eli spinosissimaruusut

Nyt on kysymys suomalaisittain juhannusruusun eli 'Plenan' sukulaisruusuista. Hassuja nuo nimitykset. Itse joskus ruusutarhan alussa käytin painotusta näin: pimPpinellaruusut, vähän naureskellenkin, koska kahvila-asiakkaat naureskelivat myös. Ja vaikka sanonkin kauniisti pimpinellaruusut, joku kuulija kääntää sen pimppiksi ja varsinkin miehet hörisevät. Pimpinella on latinaa ja se tarkoittaa suomeksi aniksen lehtiä muistuttava. Sitä olisi hankala käyttää. Toinen sana spinosissima muistuttaa minulle aina lempifilosofiaani Spinoza. Spinosissima on myös latinaa ja tarkoittaa erittäin piikkinen. Molemmat ovat suloisia sanoina, viimeksi mainittu otettu kuitenkin nykyään viralliseksi nimeksi. Miksikähän? Rugosaruusut ovat minusta vielä piikkisimpiä. Rugosus taas tarkoittaa suomeksi kurttuinen lehti. 

Olen katsonut parhaaksi puhua juhannusruusun sukulaisista. Sen ymmärtävät kaikki. Juhannusruusu on varmaan jokaisen SE ensimmäinen ruusu, jonka puutarhaansa hankkii. Minullakin. Taikka se kasvoi jo valmiina tässä pihassa, kun tähän emännäksi tulin.

1. Juhannusruusu eli Suomen valkoinen ruusu 'Plena' kukki tänä vuonna kaikkialla runsaasti, joka pihassa. Maakellarin katon päälläkin se oli kuin pilvi. Mistä ihmeestä se siellä saa vettä ja ravintoa, kun multakin vyöryy veden mukana pois? 


Ruusutarhani ensimmäisinä vuosina istutinkin juuri noita juhannusruusun sukulaisia.

2. Morsionruusu eli juhannusmorsian, vaaleanpunainen toisinto juhannusruususta on löytöruusu. Voisin melkein sanoa, että tänä kesänä se peitti vaaleanpunaisella vaahdolla tummanvihreät lehtensä. Se oli upea! 



3. Papulan ruusu, Saksasta Viipurin kautta matkustanut ruusu tullut Suomeen. Ruusu on kuin papula, pupula tai popula. Sen kukat ovat jotenkin pupumaiset, erilaiset. Kiitos Papulallekin. hyvin se kukki, vaikka kärsi keväästä. Jotkut ihmettelevät miten näitä ruusuja voi erottaa. Voi ne!



4. Ruuhijärven ruusu, löytöruusu sekin. Nyt täytyy sanoa, että jos näkisin nämä kaksi ruusua, Papulan ja Ruuhijärven erikseen, en osaisi niitä erottaa. Puutarhassani ne kasvavat samassa rivissä vierekkäin ja jotenkin voin ne erottaa. Ruuhijärvi näytti kauneutensa myös tänä kesänä. Ihana juttu!
5. Ruskelan ruusu, jälleen löytöruusuja, on taas samankaltainen vähän tuon juhannusmorsiamen kanssa. Se kärsi viime keväänä ihan kummasti. Oksat olivat täynnä silmuja. Yhtäkkiä auringonpuoleiset oksat kuolivat. Ehkä tuo päivän kuumuus ja yön pakkaset tekivät tuon. Ihmettelin kyllä, kun se yleensä kestää. Ihmeesti pensas teki uusia oksia ja kukkikin sitten pitkään, pitempään kuin muut sukulaisensa. Kiitos sille. Otin siitäkin kuvan tähän. Sen kukka kerroksillaan voittaa edellisten ruusujen kukan. Huomaatte varmaankin sen. Oikea prinsessaruusu!


6.Tove Jansson, KESKAS-tutkimuksen kaunis lopputulos, ensimmäisiä suomalaisia ruusunjalostusluomuksia. Todella aivan erilainen juhannusruusun serkku. Sen taustalla on Red Nelly ja Poppius. Kukka on samettisen tummanpunainen, suorastaan hohtaa muiden ruusujen keskellä. Tämä kesä oli sen murhekesä. Tarhapimpinellat kukkivat aina uusiin versoihinsa, ei vanhoihin, joten melkein voi arvata, että ne eivät kuki joka kesä yhtä komeasti. Vähän kuin vuorotellen tekevät versoja ja tekevät kukkia, ainakin nämä nuoremmat pensaat. En voi olla antamatta kuvaa tähän. Nytkin tuntuu noiden vaaleanpunaisten jälkeen, että jotain syttyisi palamaan! Tämä kuva siis edelliskesästä.


7. Suviruusu eli Poppius onkin hyvä ottaa esille tähän Toven perään. Suviruusun kanssa minulla on ollut epäonnea. Wanhassa Kastellissa eli naapurissani se kukkii parimetrisenä suurena pensaana runsain mitoin. Sieltä olen ottanut juuritaimia jo kaksi kertaa ja yrittänyt saada sitä kasvamaan omalla pihallani. Ei kasva! Ei halua sitten millään tähän! En anna periksi. Hain juuri taimen vielä kolmannenkin kerran ja istutin sen pari viikkoa sitten. Lykkyä tykö!
8. Red Nelly, samoin olen taistellut senkin kanssa. Ostin taimiruukun ehkä noin neljä vuotta sitten. Se kitui ja kitui. Muutin paikkaa ja se kitui. Kunnes ei enää tänä keväänä noussut ylös. Kuin ihme sattuma, sain lahjaksi uuden Red Nelly-taimen, paljon energisemman kuin edellisen. Istutin sen lämpimään paikkaan talon eteläisen seinän eteen. Onnea, onnea!
9. Paavola, on muiden vaaleanpunaisten tapaan vähän samanlainen, sekin suomalainen löytöruusu. Se on vielä aika pieni, mutta kukki runsaasti.
10. Rosa 'Altaica' eli yksinkertainen juhannusruusu tai yksi niistä, ojensi myös runsaan kaunista ja herkkää kukintaansa katsojille. Jopa niin, että moni ihastui suorastaan siihen. -Tuollaisen haluan.
11. Raahen seminaarin ruusu, jota ei ole virallisesti rekistöröity tai edes nimetty, on minulle kuitenkin merkityksellinen jo sen kasvupaikan vuoksi. Se lähti vaikeasti kasvamaan, mutta yksi vuosi ponnahti suorastaan ilmoille. Ehkä juuret löysivät vahvuutta hyvästä ravinnerikkaasta hiesumaasta. Minun on  vaikea nähdä eroa Altaica-ruusun kanssa. Ehkä kukan värissä on enemmän punaa.



12. Rosa rupincola, venäläinen lajike Pietarista, joka on usean kevään ensimmäisiä kukkijoita, taisi olla voittaja tänä keväänä. Kutsun sitä raunioruusuksi, sillä se oikein ilahtui, kun laitoin ison kasan kiviä sen ympärille tuohon seinän vierelle. Pirtsakka ruusu tummanvihreine lehtineen. Alhaalla kuva, mitä sade tekee ruusun kukille. Noin ne surkeasti nuopahtavat.



13. Linnanmäen kaunotar eli löytöruusu Linnanmäeltä ei jää muiden varjoon. Olen tehnyt sille tuen vuoristorataa kuvaten, jotta se saisi kurottua vähän korkeammalle muita. Sen se tekee kinpimpinellarivistössä ja korostuu sillä. Sillä on suuremmat kukat kuin muilla yksinkertaisilla pimpinelloilla. Ja se on tehnyt muutaman kukan jopa nyt syyskuussakin.



14. William III, se yksi ressukkaruusu, josta kerroin yhdellä sivustolla. Tosin se teki muutaman vaivalloisen kukan, hyvin nöyränä. Näkisin, että se lähinnä muistuttaa suviruusua. Mukava nähdä nämä molemmat, sillä ne ovat ihan lähekkäin. Jos ne suostuvat minulle hymyilemään, niin ehkä ensi kesänä voin verrata niitä toisiinsa.


15. Nankin eli nahkaruusu, on varmaankin tarhani salaperäisin ja harvinaisin ruusu. Tuo sana nahka tulee tuosta sanasta Nankin käännöksenä eli käämiskän värinen. Se löydettiin kuin ihmeen kaupalla vielä hengissä eräästä englantilaisesta puutarhasta. Tästä olen tehnyt oman sivun täällä, jos joku kiinnostuu enemmän. Pensas voi hyvin, mutta ei ole vielä kukkinut.
16. Posliinikaunotar kuuluu ruusunjalostaja Pirjo Raution ruususarjaan, Poppius x Linnanmäki. Esittelen hänen lajikkeitaan vielä tässä kaksi lisää. Tämäkin on yksinkertainen valkoinen, mutta kukan lehtien muoto on erilainen. Nimensä ruusu on saanut vähän posliinimaisesta kuulakkuudestaan. Pienenä alkuna se kärsi keväästä, teki vain muutaman kukan, mutta on nyt kasvattanut uusia versoja.


17. Marzipan, siis myös Pirjo Raution ruusuja, muistuttaa jollakin tavalla Papulaa, mutta on punaisempi, ihastuttava ruusu, joka pikkuisena ahkerana pensaana teki aika monta kukkaa, mutta varsia nostatti pystyyn aika hitaasti. Onkohan se ihan maanpeittoruusu?
18. Huldra on ruotsalainen ruusu, vanhemmat Poppius (suviruusu) ja rubiginosa (omenaruusu). Odotan tätä suurella mielenkiinnolla kasvavaksi ja kukkivaksi, mutta sitä iloa se ei ole vielä minulle suonut. Elossa se on, mutta aika pienenä. 
19. Kerisalo, löytöruusu Kerisalossa vuosikymmeniä kasvanut pimpinellaruusu.
20. Ristinummi, myös löytöruusu. Laitan sen tähän mukaan, sillä se on kaunis, isokukkainen ja harvinainen risteytys pimpinelliruusun ja rugosaruusun kanssa. Lehdet ovat aivan erilaiset kuin edellisellä. Muistuttaa hieman Suorsaa, rugosaruusua. 


Tässäpä näitä! Toki minulla on lisää tähän ryhmään kuuluvia ruusuja, mutta otan niitä esille muissa ryhmissä, esim. kanadalaisissa. 

8 kommenttia:

  1. Marzipan kasvaa minulla korkeammaksi kuin William III ja myös kukkii paremmin. Mutta ei sekään kasva niin korkeaksi kuin juhannusruusu. Ruuhijärvikin löytyy, se on löytöruusu täältä meidän kylältä, Ruuhijärveltä.

    VastaaPoista
  2. Uskomattoman paljon erilaisia ruusuja. Ja upeaa lajituntemusta <3

    VastaaPoista
  3. Tässähän näitä, itseltäkin löytyy osa noista ja pääasiassa tykkään. Poppius oli poikkeus, mutta tänä kesänä lunasti paikkansa lopullisesti runsaalla kukinnalla. Morsionruusu on suosikkini, ollut aina ja Linnanmäen kaunotar, kunhan nyt saisi kokoa lisää. Tovekin kukkii kauniisti ja upean värisenä, mutta kukkien lyhyt kestoaika onkin ainoa miinus näillä kaunottarilla!

    VastaaPoista
  4. Linnanmäen Kaunottaren väin nyt ensimmäisen kerran, mahtavat kukat.

    VastaaPoista
  5. Kauniita ruusuja tästäkin ryhmästä siulla on.

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!