Ruusuinventaariota 1: Villiruusuni

Minulla on villiruusun tapaisia 16 kappaletta, joista tässä kerron pikkuisen. Olen sielultani itsekin kuin villiruusu, siksi niitäkin kerään ja hoidan. Villiruusu on jotain alkuvoimaa, vapaata ja voimakasta! Esiäitejä, sillä niiden geeneistä ovat varttuneet monet ruusukaunottaret.

1. Metsäruusut, joita minulle on kertynyt erilaisista paikoista, minulle ja monelle muullekin tärkeistä paikoista:
    Lukkaroisten ruusu paikasta, mistä edesmenneen mieheni äiti oli kotoisin, rakas paikka hänelle ja muistorikas koko perheelle. Mieheni serkku toi sieltä ruusun muistoksi puutarhaani.
    Balkin villiruusu, jonka kävin oikeastaan ryöstämässä erään surullisen talon pihamaalta. Eihän siellä oikeastaan löytynytkään muuta kuin tämä ruusu, piiritti koko raihnaisen mökin. Ruusun kukka on erilainen, enemmän kuin viisi lehteä ja lehdetkin kummasti vähän käpristyvät.
    Wanhan Kastellin metsäruusu tuli vahingossa, kun siirsin sieltä suviruusua. Se ei kasvanut, mutta villiruusu sieltä nousi.
    Jukolan metsäruusun naapuri toi minulle siitä vanhan kylän maamiesseurantalon paikalla kasvaneena. Jukola on ollut hyvin tärkeä talo kyläläisille ja varsinkin nuorisolle. Kunnan viranomaiset polttivat sen yhden yön aikana homeen vuoksi. Ruusu jäi jäljelle!
 Kaikki metsäruusut ovat kukkineet kauniisti ja runsaasti, mutta aika harvakseltaan isoissa pensaissa. Niitä ei saisi lannoittaa ja sitä paitsi ne ovat liian aurinkoisessa paikassa.

Balkinruusu

2. Orjanruusu, joka on tullut jonkun muun taimen mukana varkaana Ruotsin Helsinglandista, on ollut tämän kesän ehdoton kaunotar omalla nöyrällä tavallaan näistä villiruusuista.

3. Torniolaaksonruusu  
4. Mökinruusu
5. Kempeleen kaunotar

Nämä ovat kukkineet runsaasti, mutta se runsaus aivan väsyttää. Pensaat ovat jo aika isoja, varsinkin tuo Kempeleen kaunotar.

6. Nystyruusu, jota nimitän myös Kreetan villiruusuksi, on kasvanut ja tuuheutunut ja todella koko pensas tuoksuu kuumina kesäpäivinä, joita ei ole kylläkään montaa ollut. Sillä on pihkaiset suuret lehdykät ja suloiset kukat.

Nystyruusu

7. Punalehtiruususta on tullut jo iso pensas ja kukki kovasti. Pyrin sitä keväällä sitten leikkelemään, jotta se tuuheutuisi.
8. Karjalanruusu, jota ensin luulin metsäruusuksi, on ollut yhtä kukkea kuin Kempeleen kaunotarkin, samanlaiset kukat, mutta erilaiset kiulukat.
9. Koiranruusu, joka minulle ensin tuotiin tuntemattomana ruusuna, on myös tuuheutunut ja kukkinut nätisti, tosin kukinta on lyhytkestoista, ainakin tänä sateisena kesänä.
10. Mökinruusu oli myös upea. Minun on vaikea erottaa sitä torniolaaksonruususta, vaikka yritän. Taimessa oli kyllä kyltti mökinruususta.
11. Nukkeruusu, P-Amerikan villiruusu, loistoruusu kuten he sitä siellä nimittävät välkkyvien lehtien vuoksi, on näyttänyt myös runsautensa, kukki ensimmäisen kesän kunnolla. Sehän onkin kosteiden suomaiden ruusu. Pienet suloiset kukat. Sen syysväritys on upea. Onneksi sekin on itsenäisellä paikalla, muuten se ryöstäytyisi juurivesoineen.

Nukkeruusu

12. Ainola,  geeneissään luumuruusua, Oulusta löydetty, on ollut tosi suloinen, vaikka on niin pieni vielä. Siitä tulee vielä kaunis luomus, kun se kasvaa.

.

13. Alavanhovi eli lapsenruusu, jota itse sen löytäjäkin kävi katsomassa, on vähän kärsinyt tänä kesänä, kukki hyvin vähän. Lienee se kuuluu kartanoruusuihin ainakin perimältään, mutta otin sen tähän villiruusujen joukkoon nyt. Se on löydetty Kuopiosta.
14. Vuoriruusu
15. Pietarinruusu
16. Leskelä
Nämä ruusut istutin tuonne parkkipaikan viereen, jossa ne saavat levitä omaa tahtiaan, ovat kuulemma sellaisia. Tosin Leskeläkään ei oikein muuten kuulu tähän joukkoon, mutta tässä nyt sen nimesin.
17. Riitan ruusu, jonka eräs blogiystäväni minulle toi ehkä tunnistettavaksikin, talonsa vanha ruusu, ei ole vielä kukkinut, mutta varttuu mukavasti. Odotan, että se kukkisi ensi kesänä. Omanlaisensa lehdykät sillä on.
18. Arnon ruusu, Rosa majalis. Lisään tuon latinalaisen nimen vuoksi tämänkin ruusun tähän villien joukkoon. Arno Kasvihan löysi tämän ruusun kaatopaikalta ja on jonkinlainen muunnos metsäruususta. Kaunis se mielestäni on ja runsaskukkainen!

Eipä silti. Vielä minä varmaan johonkin istutan lisääkin villiruusua.

Olavi Virta- Oi Villiruusu (Oh Heidenröslein)