Runollinen joulukalenteri 5.12.17

Eeli Ylimattila, runoilija Saloisten Arkkukarista. Hän oli isäni hyvä ystävä ja vieraili usein meillä. Pikkutyttönä pelkäsin häntä, kun hän tuli pikkuisen päissään vaappuvasti pyörällä ajaen. Pieni lapsi pelkää humalaisia. Isä arvosti häntä runoilijana, ja Eeli arvosti isää soittajana. Eelin elämä oli aika karua ja yksinkertaista. Se kuvastuu hänen runoistaan. Suomen juhliessa on hyvä muistaa se karumpikin puoli. Sillä ei se ole mihinkään kadonnut. Kaupunki ja kairanmaa, 1979, kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Pohjoinen. 

Suomi

Helsinki on Toijalan takana,

Suomi on kahden puolen Toijalaa:

Suomi on suuri 

ja kansa on katajainen.

Suomi on monikansallinen.

Ruotsalaiset lännessä

lounaassa ja etelässä.

Pohjoisessa saamelaiset ja koltat,

lantalaiset Utsjoelta etelään.

Suomessa on usein vaaleja.

Useimmiten kansa häviää vaalit.

Ne jotkut voittavat ne.

Yleensä kansa on kuin

horteinen marjas-karhu,

kiltti N A L L E   P U H,

mitä nyt sohaistuna

joskus murisee,

harvoin karjahtaa.

Kämmeniään ei käytä 

ennen kuin henkensä

edestä.

Hyvää huomenta ruuhka-Suomi!

Maan Isä

Hallitus ja eduskunta!

Hyvää huomenta työnantajat

ja työntekijät, työllistetyt

ja työttömät!

Kymmenen virran maassa sataa lunta

ja tuulee, 

tuulee jamalattomasti;

Perämeren kaukalossa

vedet kuohuina kähisevät

ja rannalla puut luokalla - 

vialliset ja heikot sortuu,

rysähtää maahan.

Hyvää huomenta ruuhka-Suomi!

Terveisiä runo-Suomesta,

kehitysalueelta.

Marraskuun pohjatuuli tuo 

kahdenkymmenenviiden metrin sekuntivauhtia

terveisiä Kairanmaalta,

taivaallista kuriiripostia

takametsien takaa...

Hyvää huomenta ...

Niin paljon poliittisia

ym. muita poppaukkoja

tyrkyttämässä

itse kukin omaa lääkitystään

sairaan yhteiskunnan kehoon;

Kuka kupparin sarvia,

kuka muuten vain loitsuja,

noidanlukuja, että siitä vain

- simsalabim - ovi auki

onnemme maahan!

Niin paljon heitä  -  ääniharavia,

tuulikanteleita...

Niin vähän luovaa viisautta,

niin vähän valtiomiehiä,

niin harvassa korkeat paadet,

niin harvassa kotkat

korkealle kantavin siivin,

kauas näkevin silmin.