Uskon asiat ovat hyvin henkilökohtaisia ja herkkiä. Joku uskoo, että papin tai paavin sana (tai tulkinta) on totta ja se oikea. Joku uskoo, että oman puolueen johtajat puhuvat totta ja oikeaa asiaa. Jotkut uskovat mediaa, että se on totta ja oikeaa kaikin puolin. Joku uskoo, että juuri meillä on se oikea uusi vuosi. Voiko ilman uskoa ollakaan?! Johonkin on uskottava, että voi olla olemassa tietyssä yhteiskunnassa. Mutta sillekään ei voi mitään, että epäilee, arvostelee, kritisoi, torjuu tai jopa nyrkin puristaa.
Mietin omaa uskoani. Ehkä uskon syvimmin luontoon, en voi syyttää sitä valheellisuudesta. Kaikkeen Luojan luotuun uskon sellaisena kuin se on. Taitaa minullakin kuohahtaa, kun näen luontoa kaltoin kohdeltavan. Ja uskon myös tähtitaivaaseen.
On kaunista uskoa enkeleihin, ufoihin, joulupukkiin, tonttuihin tai muihin kummajaisiin. Minusta on kaunis usko myös se, että kun katsoo jotain tähteä taivaalla, ihailee sitä kiitollisena sen voimasta ja kauneudesta, niin sen energiat tulevat ja auttavat. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat saaneet avun esim. Siriukselta.
Luontoahan se kaikki on. Kun masentuneena menen metsäkävelylle ja alan nähdä metsän kauneutta ja hengittää sitä, niin jopas alkaa olo kevetä. Tähtitaivaan alla voi kokea saman.
Siksi en ihmettele ollenkaan, jos tietyt tahot ’puhuvat’ tulevana vuonna Plejadien eli Seulasten tuesta. Siis vielä tässä juttelen näistä ihmetähdistä. Ja liitän tähän uuden tulevan vuoden saatoksi Seulasten lämmintä, iloista tuiketta vielä lukemani kirjan pohjalta.
Kirjassaan Plejadien tähtisisaret Matti Kuusela on kääntänyt suomeksi Robert A. Powellin tekstiä, nimennyt hänet jopa toiseksi kirjan kirjoittajaksi. Powell on englantilainen matematiikan ja tilastotieteen dosentti ja tehnyt väitöskirjan Eläinradan historiasta. Aikamoinen matemaatikko! Tutkimustyössään hän on törmännyt mm. Rudolf Steineriin, joka on kirjoittanut paljon Plejadeista ja niiden vaikutuksesta Maahamme. Itsekin törmäsin Steineriin ystäväni kertoessa vierailustaan Coetheanumissa ja paljon muutenkin. Powell toimi sitten Saksassa liikuntaterapeuttina, jossa on suorittanut myös eurytmiakoulutuksen (hm… tuosta haluan tietää lisää…) ja toimii nykyään Kaliforniassa Sofia-keskuksessa, Kosmisen ja pyhän tanssin koulussa ja opiskelee tähtiviisautta eli astrosofiaa.
Otin tämän eräänä esimerkkinä, kuinka odottamatonta voi ihmisen elämä olla. Siis eikö ole ihmeellistä ihmisten polut! Matemaatikosta astrosofiaan. Kuka tietää oman polkunsa mutkia tai määränpäätä? Kuka tietää tulevaa vuotta?
Mutta mitä on Powelin mielessä liikkunut liittyen vuoteen 2012 ja Plejadien tähtiin? Rudolf Steinerin teksteistä löytyy mielenkiintoinen väite. Aurinkokuntamme synty universumiin on Plejadien ansiota. Nyt Aurinkokunta olisi matkalla kohti Plejadeja. Ja seuraava Aurinkokunta syntyisi siellä! No, nämä seikat eivät vielä koske ainakaan tulevaa uutta vuotta.
Ehkä totuudellista on se, että Plejadien kirkkain tähti Alkyone on yli 800 kertaa valovoimaisempi kuin Aurinkomme. Powelin mukaan ensi vuoden auringonpimennys tapahtuu Auringon ollessa konjuktiossa Plejadeihin. Tällöin Plejadit tulevat myös näkyviin itäisellä taivaalla. Silloin nähdään, onko tällä vaikutusta. Plejadit edustavat ykseyttä, ryhmittymistä, yhdessä olemista. Voisiko niillä olla energistä vaikutusta Maapallon ykseyteen, jolloin voisimme ymmärtää, että kaikki se mitä tapahtuu jossakin kohtaa Maassa, vaikuttaa kaikkeen Maassa ja kaikkialla ihmiseen myös. Plejadit liitetään myös runsauteen. Erään intiaaniheimon mukaan Plejadien nimi on Varastotalo. Olisiko meillä mahdollista saada sieltä nyt hyvää uutta energiaa? Ymmärsin, että se energia on yhtälailla vapautta kuin myös rakkautta. Miten elää rakkaudessa, jossa olisi myös vapaus? Miten elää vapaudessa, jossa eläisi rakkaus myös?
Tässäpä olisi purtavaa tulevaksi vuodeksi. Hyvää Uutta Vuotta kaikille, jotka tänne sattuvat ja viitsivät lukea sivua ihan tänne asti!!
Onnentoivotus kuvallisena Plejadeista
ja musiikin kera Song of the Pleiad
