Tonttukivi

Luin mukavia juttuja tontuista tuolta wikipedian puolelta.

Sain tietää, että tonttu-nimi tulee ehkä sanasta tontti (vain jonkun arveluja), koska tonttu käsitettiin tontin vartijaksi. Tai sitten ruotsinkielen sanasta tomte (eiköhän sekin tarkoita lähinnä tonttia?!) Muistan että englannin kielestä löytyy sana gnome, jolla kuitenkin on vähän toisenlainen merkitys, ehkä haltija lähinnä.

Onhan tonttukin haltija, tontin haltija, saunan haltija, riihen, navetan jne. Tontin haltija onkin tärkeä, ja varsinkin puutarhureiden tulisi pitää häntä hyvänä. Jos ei toimi hänen toivomusten mukaan, niin hän  voi suuttua ja hajoittaa jotakin, repiä esimerkiksi ruusupensaat. Kauheaa se olisikin!!! Mitähän keksisi jouluksi pihalle? Jospa tonttukin tykkää noista auringonkukan siemenistä. Ainakin hän tykkää kuivuneista leivänkannikoista mitä käyn joskus terassin portaille pilkkomassa. Ne häviävät kummasti sieltä aina. Mutta jotakin muutakin voisi keksiä…vaikkapa tuo älypipari.

Kaikista mukavin tieto oli tonttukivestä (napakivi), josta en ole ennen kuullutkaan. Varmaan se oli tonttu, joka sitten kuiskasi minulle viime kesänä mitä teen eräälle löytämälleni kummalliselle kivelle, jota kutsuin mephiriksi. Syksyllä ruusupolkua viimeistellessäni sen sitten keksin asettaa siihen kuin kulmakiveksi, koko pihaa koristamaan ja siihen ylväästi seisomaan. Sehän on ilmetty tonttukivi!!! Eikö olekin hyvä paikka!? Ja se on juuri ylhäältä vähän paksumpi, kuten tonttukivestä mainitaan. Täällä lisää tarinaa tonttukivestä.

Täälläkin...

Muokkaan vähän tätä juttua ja lisään tuosta tonttukivestä eli napakivestä juttua, jonka Nikki oli löytänyt.
Tämmöisellä kivellä on pikkuisen laajempi historia kuin miten sitä kuvataan Suomen mytologiassa. Tässä hindulaisten 'tonttukivi' eli Lingam, jonka kuva lisään tähän tuosta kommentista olevasta wikimedian  tiedostosta. Tätä kiveä on juhlittu kukkasin hyvää satoa saadakseen. Uhriasiaa minun pitää ajatella sitten keväällä vähän enemmän...kukkaseppele vähintää!

Tästä tonttutarinasta tulikin mahtava juttu!!

Jos tämä nyt ei oikein tunnu häveliäältä, niin muistutan kuinka paljon naisen rintoja on esillä taiteessa ja patsaissa, joten ei se paha näinkään päin. Ja tämä kaikki on mytologiaa ja minun blogissani sitä tarinointia, josta nautin.

Sitten löysin joulukamojen joukosta maailman parhaan kuvan joulutontusta! Se on nuorimman poikani piirtämä, vähän vaille kuusi vuotta, ja niiiin siististi kuin poika voi –värittämä! Siinä on jotakin kamalan tomeraa ja vitsikästä! Sillä kyllähän nyt nuo joulutontut ovat tärkeitä. Mikä tehtävä niillä onkaan; kuikkia ihmisten hommia ja auttaa joulupukkia!

...sipisipsuttain...

17.12 Tarot- joulukalenteri

Kuolema ja Skorpioni

Voi ei, ja kun minä niin toivoin että tulisi Narrin tonttumainen kortti! Mutta että juuri tuo, vastakkainen melkeinpä. Niin se on, että toive voi toteutuessaan olla aivan jotakin muuta ja senkään merkitystä ei tiedä kuin vasta jonkun ajan päästä…ja huomata, että niinhän siinä piti käydä. Tämä kortti ei tarkoita sinänsä kuolemaa, kuten se yleensä ymmärretään. Jos nakkaat vanhat joulukortit pesään, on ne kuolleet. Jos luet kirjeen ja heität roskikseen, on se kuollut. Jos päätät olla tekemättä jonkin asian, on se sille kuolema. Näin joulun alla uhraudutaan. Tehdään velkaa, jotta lapset saisi toivomansa. Talous kuolee. Siivotaan itsensä henkihieveriin, jotta vieraiden olisi mukava olla. Voimavarat kuoletetaan. Viedään sillekin naapurille joulutervehdyskukka, vaikka se on ollut niin inhottava. Viha kuoletetaan.  Piparit palavat mustiksi. Sähkökatkos…sähkön pieni kuolema jne. Ja huomataan, että syvät tunteethan siinä on aina mukana. Skorpionin tunnekuohut, tunteiden kautta kömmitään maalle ja päätetään, että joko - tai.