keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Pukuloistoa aitan vintillä

Katselin eilisiä linnan juhlia ja kuuntelin Suomemme naisten kehuja. Ja kauniita he olivatkin! Ja kauniisti kantoivat pukuja, enää harvoin näkee kasaan lyötyjä harteita.

Vein aitan pimeälle vintille tavaroita ja kohtasin hämmästyttävän näyn. Vanhalla matkalaukullani istui (makasi) kaunis neitoperhonen räpäyttäen siipiään ja näyttäen myös upean asunsa. - Pieni, pieni, juhlitko sinäkin itsenäisyyspäivää, sanoin ääneen ja juoksin hakemaan kameraa.

Nimeän tämän patsaan Demeteriksi, vaikka Kreikassa kauan asunut ystäväni kielsi sen ehdottomasti. Niin ovat hekin siellä tottuneet vain siihen tiettyyn patsaaseen. Sen vieressä on lasinen ruusu, joka loistaa omaa hehkuaan ledvalokuusen kanssa. Kuva suomalaisten naisten kauneuden kunniaksi!


Samalla kun kuvasin ikivanhoja tonttukoristeitani, kuvasin myös poikieni vanhoja ala-asteaskareita, niitäkin olen säästänyt. Tässä iloisesti kiikkuvat tonttuvesselit.


7.12. Tarot-joulukalenteri

Sauva kahdeksan, Merkurius Jousimies

Ihan selvästi uusia asioita! Nyt jos koskaan tulisi käydä jossakin, missä ennen ei ole käynyt. Kirkossa, teatterissa tai elokuvissa. Kaupan marketteja me näemme melkein joka päivä. Mutta jos silmiinne eksyy uutinen jostain Joulumyyjäisistä, varsinkin, jos ne ovat jossain sivukylillä, pienten yhdistysten ylläpitäminä, niin kannattaa tutustua. Ensinnäkin, vaikka ne ovat 'pieniä marketteja', siellä on yleensä kaikki itse valmistettuja; leivonnaiset, jouluruokia, käsitöitä jne. Siellä on aivan erityinen tunnelma, nimenomaan joulupajatunnelma. Voit myös tutustua aivan uusiin ihmisiin, saada jonkun uuden käsityöinnostuksen ja varmasti ainutlaatuisia lahjoja pukinkonttiin.
Sillä kortin kuvassa on tulisauvoja vihreitä ituja täynnä, virtaava joki ja rehevä joenrantamaisema. Kortti on myös Merkuriuksen aluetta, usein myös kaupankäyntiä, uuden oppimista, uusiin asioihin tutustumista. Ja Jousimies-merkki on ilman merkki, ideoiden ja fantasioiden aluetta, myös yhteisöllisen elämyksen sisältöä.

3 kommenttia:

  1. Nuo lasten tekemät keinutontut ovat liikuttavia! Ja ihmeellistä tuo perhosen ilmaantuminen. Voisi vaikka ajatella, että se on tervehdys jostakin ikuisuudesta. Voisi ajatella jos haluaa ajatella niin...jos kaipaisi sellaista ajatusta...

    VastaaPoista
  2. Ohhoh, jos se olikin armas ukkoni, hän rakasti perhosia. Pyysi minua aina kuvaamaan, kun näki erilaisen perhosen. Mutta neitoperho? Olisi pitänyt lähettää sen mukana toivomus tai tervehdys vaikka sinne tuonpuoleiseen.

    Kauniisti ajattelit! Lämmitti tuo huomio!

    VastaaPoista
  3. Uusiin asioihin tutustuminen kannattaa aina. =) ihana neitoperho...

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!