Ympäri kristityn maailman on tehty maalauksia Jeesus-lapsen syntymästä, myös kortteja ja varsinkin joulukortteja, onhan joulu kohdistettu Jeesuksen syntymäpäiväksi. On kuitenkin tutkittu, ehkä taivaallisen planeettojen asema (Jupiter ja Venus), jolloin niiden yhtymä olisi valaissut erikoisen suurena taivaalla, oli eri ajankohta. Kauempaa itämailla taivaan valoja lukevat tietäjät olivat nähneet sen merkkinä suuren kuninkaan synnystä ja lähteneet sitä lahjoineen tervehtimään. Uskoa voi mitä vain, mutta itse tarina kaikkinensa on SUURI ja mystinen.
Samoin on eräät runoilijat ja heidän runonsa ihmeellisiä sen vuoksi, että ne ovat jääneet elämään satoja vuosia. Viivyn vielä mansien ja hantien tarunomaisissa runolausunnassa. Nyt tarina nuoresta naisesta, joka karkasi vanhan miehensä luota. Tämä on pitkähkö ja kaikilla joulujärjestelyt esillä. Mutta voihan lukemisen jättää myöhemmäksikin. Sama kirja kuin edellä on käsissäni. Tämä runo on hyvä lukea ääneen. Nuoren naisen rukous päästä takaisin kotiin!
Runa (Karhujuhlassa esitettävä näytelmän teksti)
Käsistään vanhentunut vanha Runa,
jaloistaan vanhentunut vanha Runa
kaksisauvaisen sauvallisen puhemiehen lähettää,
kolmisauvaisen sauvallisen puhemiehen lähettää.
Pitkään se kosiskeli tai lyhyeen kosiskeli,
isäukkopa myönteisen sanan pudotti.
Puhemies ei sano: ukko on vanha
tytöstä siinä nuolinaisen monta hintaa maksetaan,
jousinaisen monta hintaa maksetaan.
Runo-ukon kodalle hänet sitten vietiin.
Siellä tyttö pitkään eli tai lyhyeen eli,
siellä alkoi itkeä.
Isänsä kotaan siitä lähti,
isänsä kotaan tuli.
Siinä alkoi itkeä.
"Isäkulta!" hän sanoo.
"Miksi minut käsistään vanhentuneelle vanhalle Runalle,
jaloistaan vanhentuneelle vanhalle Runalle annoit?
Jos muinoin
tuokkostyttöaikoinani,
kehtotyttöaikoinani
minun ruuanpuutetta aiheuttavan näit,
minun vedenpuutetta aiheuttavan näit,
kunpa silloin
tähän virtaavaan seitsenpalmikkoiseen pyhään veteen,
seitsenpalmikkoiseen pyhäiseen veteen
minut alas olisit heittänyt!
Kunpa tuolla
seitsenpalmikkoisessa pyhässä vedessä,
seitsenpalmikkoisessa pyhäisessä vedessä
minun luuni olisivat huuhtoutuneet,
minun lihani olisivat huuhtoutuneet!
Isäkulta, isä!
Vieläkö monena Toorum-jumalan tekemänä päivänä,
Koresin tekemänä päivänä
verisiä kyyneleitä vuodatan?
Miksi käsistään vanhentuneelle vanhalle Runalle,
miksi jaloistaan vanhentuneelle vanhalle Runalle
minut harhaavana kärjellisenä nuolena harhaan lähetit,
minut harhaavana varrellisena nuolena harhaan lähetit?
Isäkulta, isä!
Jos tuokkostyttöaikoinani,
kehtotyttöaikoinani
minun ruokaa syöden ruuanpuutteeen aiheuttavan
minun vettä juoden vedenpuutteen aiheuttavan näit.
kunpa silloin
seitsenkieliseen hiilostuleen minut olisit viskannut!
Kunpa siinä olisin korventunut!
Isäkulta, isä!
Miksi minut tuolle käsistään vanhentuneelle vanhalle Runalle,
jaloistaan vanhentuneelle vanhalle Runalle annoit?
Jos lapsuuteni tuokkostyttöaikaan,
lapsuuteni kehtotyttöaikaan
minun ruuanpuutetta aiheuttavan näit,
minun vedenpuutetta aiheuttavan näit,
kunpa silloin
synkän metsän kolkkaan,
tiheän metsän kolkkaan
minut puuhun olisit ripustanut!
Kunpa suuret luuni suuri lintu
sieltä olisi siepannut,
pienet luuni pieni lintu
sieltä olisi siepannut!
Isäkulta, isä!
Miksi käsistään vanhentuneen ...(toisinto)
Isäkulta, isä!
Jos pienessä kodassasi
minun ruokaa syöden
ruuanpuutetta aiheuttavan näit,
miten vettä juoden
vedenpuutetta aiheuttavan näit
silloin lapsuuteni tuokkostyttöaikaan,
lapsuuteni kehtotyttöaikaan,
kunpa omalla veitselläsi,
omalla kirvelläsi
pienen varpussieluseni,
pienen haukkasieluseni
omin käsin olisit ottanut!
Kunpa takaisen kyläsi taakse
kolmen hirren korkuisen hautakotasen
minulle olisit valmistanut,
neljän hirren korkuisen hautakotasen
minulle olisit savannut."
(Näytelmän esittää neljä miestä, joisti yksi on puettu tytöksi. Näytelmän lopuksi kaikki neljä tanssivat.)
Moni nuori tyttö varmaan nykyisinkin myydään vanhoille miehille vaimoksi. Vapaa puolison valinta ei ole itsestään selvyys, vaikka se meille on.
VastaaPoista