Runollinen joulukalenteri 13.12.2023

Näitä kaikkia kortteja ei ole minulle lähetetty, mutta olen saanut niitä kerääjänä muilta. Joten luulen vähän, että matkaajat ovat niitä poimineet eri maista. Tämä kortti on ranskalainen, Kuninkaiden palvonta. Jotenkin osa ihmisistä näyttää uhkaavalta (oikealla). 

Toinen kortti samasta aiheesta on Espanjasta flaamilaisen Jan Cossaertin maalaus 1500-luvulta. Siinäkin on taustalla pälyileviä miehiä (vasemmalla).

Huang-Fu-Sung eli Kiinassa noin vuosina 777-830. Hänellä oli monta nimeä: Kohteliaisuusnimi oli Tzu-ch'i ja itse valittu taiteilijanimi T'an-luan tsu. Nimi merkitsee nykyään tunnistamattoman jalopuun siementä tai taimea.

Hänkin suoritti sitkeästi chin-shih-tutkinnon, mutta oli  vaikea löytää virkaa. Hänen runoistaan kerrotaan, että raikkaudellaan ne erosivat aikakautensa runoilijoista. Näkisin, että tässä runossa on kyse kuolemasta. Runo tekee kuoleman kauniiksi.

Sävelmään 

 

TAIVAALLINEN KUOLEMATON

 

1.

Erämaan kirkkaalla taivaalla

    lentää haikara, paria vailla.

Vesitatar kukkii

    syksyisen virran sinessä.

Tänään Liu-lang jättää

     taivaallisen kuolemattoman.

Hän nousee silkkipatjalta;

kyynelten helmet putoilevat.

Kaksitoista tummaa vuorenhuippua,

     toinen toistaan korkeammalla.

 

2. 

Chih-chun kukat avautuvat, 

    niiden puna heijastuu vedestä.

Vuorten kielekkeillä

    lennähtelee peltopyitä.

Kulkija on viipynyt vuoden:

    on aika lähteä

tuhannen, kymmenentuhannen lin matkaan.

Viimeinen haikea syleily

repii taivaallisen kuolemattoman

    sydämen juuriltaan. 

                        Kukkien keskellä, kiinalaisia runoja vuosituhannen takaa, Pertti Nieminen, Otava 1993