lauantai 20. joulukuuta 2014

Tontun 21. luukku


Tässäkin kortissa komeilee tekijän signeeraus, mutta minulle se ei sano mitään.

Ja jos katsoo maisemaa, niin tulee vuoristomajat mieleen, missä on puiset ikkunaluukut. Maisema ei ole suomalainen, eikä ruotsalainen. Joku maa on ominut tontut! 

Ja noita lahjojakaan ei ole ehditty paketoimaan.

Kukahan lukijoista kanssani on kerännyt vanhoja joulupapereita?

Kävi mielessä, että niitäkin voisi joskus kuvata. Minusta on kauheata nykyään, että kauniit paketit revitään melkein papereineen, jotka sitten sullotaan muovikassiin ja jätteisiin. Muistan lapsena, että jokin paketti oli kääritty samaan vanhaan edellisuoden paperiin, jota olin ihaillut piirongin laatikossa. Lahja-paperikin kierrätettiin. Niin teki äitini. Olen äidin tyttö.

Teen siis sitä samaa vieläkin. Eli joskus taitan kauniisti jonkun paperin ja laitan talteen.

-----

Kun katsoo tuota karttaa, huomaa, että tuo alue ylhäällä vasemmalla on tiivistä planeettasumaa. Monta yhtymää eli vierekkäin olevia planeettoja tai asteroideja. Sen voisi kuvata jonkinlaisen uudenlaisen ajan alkamiseksi, sysäystä johonkin, jonka joku tiedostaa, joku ei. Onhan nyt talvipäivän seisaus! Ja sen aloittaa Kauriin tähdistä suuntautuvat värähtelyt.

Aurinko on siis siirtymässä Kauriiseen. Tulossa turvallinen, vakuuttava, vastuuntuntoinen energia entistä voimakkaammin päälle. Kuinka sitä tarvitsemmekaan. Tässä eräs esimerkki. Vaikka kauris-voimaa kuvataan myös ikävänä, huumorintajuttomana, liialti järkeilevänä ja työteliäänä, niin onhan meillä joulu.

Kyllä siinä Kauriin jähmeys unohtuu. Leikitään, lauletaan, ollaan yhdessä, syödään ja juhlitaan. Kaurisenergia suojelee omalla tahollaan sitten palaamisen taas arkeen.

Tiedättekö mikä on Kauriin opinläksy tässä maailmassa sen ohessa, että meitä ohjataan vastuuntuntoon. Kerrotaan myös, että ei saisi ajatella aina, että 'minä osaan hoitaa asiat', vaan tulisi huomioida toisenlaisuus ja se, että kaikki eivät pysty samaan. Kaikki haluavat kuitenkin tehdä jotain omalla tavalla oikein. Kauriin tulisi oppia säästämään omiakin voimavaroja. Kauriin yleisenä aikana tämä voisi koskea meitä kaikkia. Lopetetaan toisenlaisuuden tuomitseminen. Ollaan ihmisiksi. Huh, sehän voi olla pikkuisen vaikeaa, kun emme aina edes huomaa sitä itsessämme.

Jotenkin minusta alkaa tuntumaan siltä kuin olisin astrologinen saarnamies!

Nyt minun tulisi löytää itselle opetus joulun merkeissä järkevään kaurismaiseen malliin.
Se on joulukinkun täydellinen kuorrutus sekä kastikkeen valmistus! Kas tässä!


1 kommentti:

  1. Kyllähän minunkin lapsuudessa lahjapapereita kierrätettiin. Joskus äitini kanssa niistä liimailtiin korttejakin.

    VastaaPoista