Olen tykännyt laittaa ulkoeteiseen punaiset valot. Ne hohtavat lämpimän punaisina pihaan tulijalle. Niistä jo tulee lämmön tuntu tupaan astuessaan.
Walt Whitman on Emily Dickensonin rinnalla amerikkalaisen runouden peruspilareita. Näin luin netin tiedoista. Whitman syntyi Long Islandilla vuonna 1819, mutta kasvoi Brooklynissa 5-vuotiaasta asti. 11-vuotiaana hän jo kulki isänsä kanssa töissä elättäen isoa perhettä. Teräväpäinen poika toimi siellä opettajana 17-vuotiaana ja myöhemmin toimittajana. Näin urkeni hänen kirjallinen uransa. Whitman kuoli 1892 tuberkuloosiin New Jerseyssä.
Kun hänen runojaan lueskelin, ne eivät heti auenneet. Häntä ei Amerikassakaan aluksi vaivatta vastaanotettu, mutta tuli myöhemmin kuuluisaksi. Hän ilmentää runoissaan amerikkalaista jenkkisyyttä.
Walt Whitman
KUULIN TEIDÄT
Kuulin teidät, juhlavan heleät urkupillit, kun kuljin
kirkon ohi viime sunnuntaiaamuna,
syksyn tuulet, kun kävelin metsässä hämärissä, kuulin
teidän ylhäällä huokaavan pitkään niin murehtivasti,
kuulin täydellisen italialaisen tenorin laulavan
oopperassa, kuulin sopraanon äänen laulavasta
kvartetista;
rakastettuni sydän! sinunkin kuulin hymisevän hiljaa
ranteessa kaulallani,
kuulin sykintäsi kun viime yönä kaikki yhä soitti pieniä
kelloja korvissani.
Punaiset valot ovat lämmin tervetulotoivotus. Mielenkiintoinen runoilija. Hänen työhistoria on tosiaan hienosti mahdollistanut kirjallisen uran. Oman kulttuurin tuominen esiin runoissa on kiinnostavaa.
VastaaPoistaSellainen älykkökaveri, monessa mukana. Hänelle varmaan homous tuotti ristiriitaisuuksia, kuten epäillään Dickinsoninkin olevan. Kun vanhasta uskotaan, että kärsimyksissä piilee taiteilijan voima, niin varmaan tässäkin. Kuitenkin, taide yltää korkeimmalle ihmisen persoonassakin ja sille kunnia! On Amerikassa ja maailmallakin annettu.
PoistaKun kuulee, näkee, tuntee ja aistii kuullen.
VastaaPoista