Hyvää itsenäisyyspäivää ja syntymäpäivää
Suomelle!
Puola on esiintynyt tiedotusvälineissä negatiivisena, mutta minulle se on hyvä muistojeni maa. Olen siellä joskus tanssinut kansantansseja ja viettänyt ikimuistoisen viikon.
Löysin netistä ihastuttavat vanhemman naisrunoilijan kasvot; Wislawa Szymborska (1923-2013), nobelin palkitsema runoilija.
Löysin myös Brita Polttilan omia runoja käsittelevän kirjan, johon hän oli kääntänyt Szymborskan muutamia runoja suomeksi.
Otin runon, joka muistuttaa meitäkin tänä tärkeänä syntymäpäivänä, ettemme ole eläneet ilman sotia ja jälleenrakentamista Suomemme itsenäisyyden aikana.
Loppu ja alku
Jokaisen sodan jälkeen
jonkun on siivottava jäljet.
Ei edes kohtalainen järjestys
synny itsestään.
Jonkun on raivattava
rauniot teiltä
että vaunut pääsevät
rahtaamaan ruumiit pois.
Jonkun on vajottava
liejuun ja tuhkaan,
sohvan joustimiin,
lasinsirpaleisiin
ja verisiin rääsyihin.
Jonkun on kiskottava paikalle
hirsi tukemaan seinää,
jonkun on pantava lasit ikkunoihin
ja nostettava ovi saranoilleen.
Tämä ei ole kuvauksellista
ja se vaatii vuosikausia.
Kaikki kamerat ovat jo
poistuneet toiseen sotaan.
Sillat on taas rakennettava
asemat korjattava.
Hihat kuluvat riekaleiksi
käärimisestä.
Joku muistelee vielä luuta käsissään
millaista oli silloin.
Joku kuuntelee ja nyökyttää
päätään joka on tallella.
Mutta aivan lähellä
alkaa jo pyöriä niitä
joita kaikki tämä kyllästyttää.
Joku kaivaa vielä toisinaan
pensaan alta esille
ruostuneet perustelut
ja kantaa ne roskaläjään.
Niiden jotka tiesivät
mistä oli kysymys
on jätettävä paikkansa niille
jotka tietävät vähän.
Ja vähemmän kuin vähän.
Eikä lopulta mitään.
Ruohossa joka nyt peittää
syyt ja seuraukset
on jonkun maattava
ruohonkorsi hampaissaan
ja tuijoteltava ylös pilviin.
Brita Polttila
Yksinäisyys ja kirkas lyhty
Tammi, Karisto Oy 1998
Ona hieno ja koskettava runo. Siitä löytyy yhtymäkohtia niin Suomen kuin Puolankin lähihistoriaan.
VastaaPoistaHyvää Itsenäisyyspäivää sinulle!