Tämä on selvästi Ruusun lumoa ja taikaa!
Jossakin tuolla (Ensikokemus ruusutarhasta) kerroin ’isoäidistäni’ Mymystä, oikea nimi Harriet Hjorth (kirjoitetaan myös Hjort). Omistan hänen kolme kirjaansa, mutta en ole löytänyt niitä enempää, vaikka olen tutkinut netin sivuja.
Nyt vuosien päästä tutkin niitä sivuja uudestaan ja törmäsin useaankin Mymyn kirjaan. Näinhän se on kun vanhoja kirjahyllyjä putsataan, niin niitä viedään antikvariaattien hyllyille. Antikvariaatti on liike, joka ostaa asiakkailta, kuolinpesiltä, yhteisöiltä, ynnä muilta hyväkuntoista ja käyttökelpoista tavaraa, ja myy ne eteenpäin. Huom, tämä nimi piti varmistaa itselle.
Nyt niitä löytyi Ruotsin hyllyiltä yhteensä viisi eri kirjaa! Olin äimän käkenä. Tietenkin nyt oli helppo etsiä, sillä sain osoitteen, johon on linkitetty kaikki Ruotsin antikvariaatit. Näin kai Suomessakin Antikka.net. Tilasin oitis neljä kappaletta. Eivät olleet hinnallakaan pilattu.
Jännityksellä odottelin, miten tilaus ja lähetys toimii. Ja laskutus.
Yhtenä päivänä tuli kaksi pakettia. Kahdelta eri liikkeeltä Malmöstä. Oih! Toisessa paketissa oli kirja Mitt liv med Naturen, oikein hyväkuntoinen kirja. Toisessa paketissa sanomalehteen käärittynä Första trädgård boken vuodelta 1952 ja näytti aivan koskemattomalta! Olin kyyneliin asti liikuttunut! Niin söpö oli se kirja!
Tässä kirjassa Mymy neuvoo ensipuutarhan muokkaajaa ja kertoo hyvin pikkutarkkaan mitä tehdä ja mitä ei tehdä. Mukana pitkä luettelo kasveista, milloin ne kylvetään, milloin kukkivat, kuinka korkeita ja millainen kasvupaikka. Oi, ja tietenkin ruusujen kasvatuksesta on pitkä juttu, mm. vanhojen ja kestävien ruusulajikkeiden nimiä. Löytyisköhän sellaisia lajeja vielä jostain?
Kolmannesta kirjasta, Parfym, tuli kysely, miten maksan. Vastasin, että maksan postin kautta, kuten kaksi ensimmäistäkin kirjaa oli laskutettu, toinen jopa kauniisti kuitille käsin kirjoitettuna (luottavaista). Eli kun maksan kirjan ja lähetyksen, saan paketin. Monenlaista käytäntöä.
Siis liikutun siitä, että yhtäkkiä saan käsiini Mymyn kirjoja. Aivan kuin hän jostakin rajan takaa tulisi luokseni tueksi ja neuvojaksi. Kirjojen ja tekstinsä kautta hän tulee niin elävästi mieleeni, että melkein ääneen keskustelen hänen kanssaan.
Tuosta tulee mieleen toinenkin näkökulma. Nyt kun Mymyn kirjoja lojuu antikvariaateissa, se kertoo myös sivuun työntämisestä ja unohduksesta. Kirjailijoitakin unohtuu, kuten musiikkia ja taidetta ja ihmisiä. Minähän se tässä olen myös herättämässä Mymyä eloon, kutsumaan ruusutarhaani, antamaan arvoa ja kunnioitusta.
Näin me teemme yhteistyötä luovuuden hyväksi!
Kunnioitan tällä laululla Mymyn muistoa, ja iloitsen hänen läsnäolostaan jälleen elämässäni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen kommenteista!