Huomaan, että minulla on ollut paljon vaatteita, verhoja ja kankaita ruusunkuvin somistettuna, enkä ole niitä nähnyt. Olen nähnyt vain värejä ja kukkia. Kuinkahan sokeita me olemme joillekin asioille? Mutta hauskaa kun näkö kirkastuu! Voisi melkein sanoa, että olen 'ruusu-valaistunut'.
Tässä kaksi kaunista huivia, arvokkaitakin. Toisen olen ostanut Pietarista, johon sain yhtenä muistorikkaana pääsiäisenä tutustua Tatjaanan kanssa. Halusin silloin tuoda sieltä muistoksi aidon maatuska-villahuivin. Tosin en silloin ruusuja tunnistanut. Olen tätä joskus pitänytkin, lämmin se on, mutta pikkuisen hankala kietoa ympäri ja sitoa.
Toinen huivi on Espanjassa valmistettu ja sieltä tilattu flamencohuivi, jonka kanssa tanssittiin sitten myös Marko Riekin oma kaunis huivikoreografia. Valitettavasti en osaisi sitä enää tanssia ja muistelen, etten sen kaikkia kommervenkkejä edes oppinut. Huivi on kaunis ja painava. Tanssissa sitä oli helppoa liikutella ja lennähdellä sen kanssa. Mutta voi kuinka työlästä oli harjata auki ja suoraksi huivin kaikki rimpsut. Ja nythän vasta olen nähnyt ne kauniit ruusukuviot siinä.
Mietinkin miten saisin nämä kauniit isot huivit esiin ruusutarhassani tai ruusutarhakahvilassani. Ehkä sen keksinkin. Tai joku muu?
Biisi on lähtöisin Venäjältä. Venäläiset tuntevat melodian nimellä "Podari Mne Platok," joka on yksi heidän kansanlauluistaan.
Ompa kauniita huiveja, varsinkin se tumma. Olen kerran nähnyt Kotilieden kuvissa kun jossakin kodissa oli laitettu rakkaita huiveja ikkunaverhon päälle riippumaan. terv. Liisa
VastaaPoistaKiitos Liisa!
VastaaPoistaJa kuinka hienon vaikutelman se antaisi jonkin avaran salin pöytäliinana, mutta omaan tupaani ei sellainen sovi, liian synkkä. Sanoinkin kerran pojilleni, että sitä ei saa roskiin heittää, sen verran hintava oli, ja kaunis on. Perintöhuivi!
Etsin netistä venäläisiä huiveja. Huutonetistä yksi löytyi, 5,50 euroa, mutta oli jo suljettu eli mennyt. Noin halvalla! Itse maksoin siitä 20 euroa, ja tykkäsin että sekin oli halpa isoksi huiviksi ja täysvillaa.
VastaaPoistaMutta nyt ei ole sen aika. Tulikin mieleen, kuinka kauniita ruusuhuivit olisvat pyykkinarulla kesätuulessa!
Tuo musta on kuin oikein vanhan ajan kirkkosilkki...Upeita ovat! Seinälle vaan roikkumaan kahvilavieraiden iloksi!
VastaaPoista