keskiviikko 1. joulukuuta 2021

Jouluinen runokalenteri 1.12.21

Haluan runoratsulla vaeltaa tänäkin vuonna, nyt vähän kaemmaksi, varsinkin tällaisena aikana! Lähden Amerikan puolelle ja tutustun runoilijoihin siellä. Toivon, että tulette mukaan runojen ja runoilijoiden ihmeellisen maailmaan. Jotenkin runot rauhoittavat joulunaluksen päiviä. Tuon kuvina esiin erilaisia valoja.

Terveisiä talvisesta Raahesta!

Yksi surullinen runoilija, Euroopassakin hyvin tunnettu, ja minunkin suosikkejani, on Emily Dickinson. Surullinen siksi, että hänen runojaan julkaistiin hänen eläessään vain seitsemän (hän kirjoitti 1775 runoa) ja sekin ehkä siksi, että hänen runonsa olivat usein surullisia. Emily onkin nimetty kuoleman, kärsimyksen ja menetyksen runoilijaksi. Ja eniten hän kärsi itsestänsä.  

Hän eli vuosina 1830-1886 Amherstin kaupungissa Massachusettsissä varakkaassa perheessä (onneksi hänelle). Hän sivuutti sodan tuskat, jota silloin Amerikassa käytiin, hän sivuutti mahdollisuuden korkeampaan koulutukseen, sivuutti jopa osin maailman kirjallisuuden ja runouden ja sosiaalisuuden. 

Mistähän hänen katkeruutensa itseensä? En varmaankaan olisi positiivisena henkilönä viihtynyt hänen seurassaan. Mutta hänen runoissaan on jotain hyvin herkkää ja syvää. Hän tuo esiin ihmisen "varjon".

Löysin Raahen kirjastosta kirjan "Tähtien väri, Valikoima amerikkalaista runoutta", toimittanut Ville Repo, WSOY, 1992. Siitä poimin useimmat runoilijani. Mutta myös muualtakin...


Emily Dickinson

Kuin suru, huomaamatta

Kuin suru, huomaamatta
pois kesä hupeni,
niin että petokselta 
se viimein vaikutti.
Hiljaisuus tislautui
kuin pitkään hämärään
tai Luontoon joka viettää
iltapäivän yksinään .
Hämärä vanhentui.
Ei tuntenut aamuakaan.
Sulokas, jos riehakas, vieras
teki lähtöä tienooltaan.
Ei siipeä, köliä
tarvinnut avukseen,
niin kepeästi kesämme
pakeni kauneuteen. 

4 kommenttia:

  1. Lähden mielelläni mukanasi runojen maailmaan. Onpa surullinen runoilija. Hyvää alkanutta joulukuuta!

    VastaaPoista
  2. Ihana runo, jossa aiherinnastukset osuvat kohdalleen: hämärä vanhentui, ei tuntenut aamuakaan (näin käy ihmiselle usein)

    VastaaPoista

Olen iloinen kommenteista!