maanantai 10. joulukuuta 2012

Joulukalenterin 10. päivä, Jutta ja numero 10



Numero 10 on monella tavalla täyttymyksen luku. Ainakin koulutodistuksessa. Yliopistossa ei tällaisia numeroita näy, mutta peruskoulun kympin sädekehä on tuttu ja vaikuttava sieltä lapsuusmuistoista.

Kuitenkin se on numeromerkitykseltään ykkösen kaltainen. Yksi plus nolla on yhtä kuin yksi. Vähän kuin tulisimme spiraalin kehällä samaan paikkaan mistä aloitimme, mutta singahdamme vain toiselle tasolle. 9 numeron verran eteenpäin kuljettuna, kokeneena ja jossakin kasvaneena. Toivottavasti. Ykkösiähän on vain yhdeksän. Sitten tullaan kymmeniin. Ja taas lähdetään samaa ykkösten kierrosta.

Numerologisestikin numero 10 katsotaan jälleensyntymäksi, rauhattomuudeksi, vastuuksi, transformaatioksi, täyttymiseksi, jopa myymiseksi ja ostamiseksi kaupankäynnissä. Astrologisesti tätä numeroa hallitsee tuo pikkuinen planetoidi Pluto, jota kutsutaan kuoleman planeetaksi. Pluton energia on muuttuvaa. Jotakin vanhaa kuolee, ja jotakin uutta syntyy ihmisessäkin koko ajan. Jos ei, niin sitten olemme taantuneita, jämähtäneitä kalkkiksia. Varo vaan! Tai miten näitä nyt sitten tulkitsee.


Valmis torttupaketti kuvaa hyvin tuota kymmentä. Yhdeksän mahtuu hyvin pellille, mutta se kymmenes tarttisi jo uuden pellin. Nyt olen ängennyt sen johonkin kulmaan ja sekoittanut pakan.

Mutta siitä täyttymyksestä...

Kaikki tiedämme, miltä tuntuu, kun olemme pitkään halunneet jotain tai sinnitelleet johonkin päämäärään ja kun se on sitten siinä. Hetken riemu ja pian tuumimme, että mitä sillä tehdä. Mitä sitten? On suunniteltava jatkoa tai saavutuksen käyttöä. Usein jonkin kasvattamista tai lisäystä. Muistan kun poika kulki marjametsässä ja säästi niistä saamiaan rahoja. Sitten viimein hän sai ostettua sen kasettisoittimen. Oh! Kunnes hän vain ihmetteli, että mihin se riemun tunne niin äkkiä katosi. Toivottavasti saamme tämän ’kympin’ jossakin sellaisessa asiassa, jota voimme edelleen kehittää. Kuten runoilijapoika Daniel Talentissa, ykkänen, voittaja ja kympin poika. Hän ei pelkästään kehity itse, vaan hän kehityksellään säteilee sitä kaikkiin ikäisiinsä lapsiin. Luulen että Suomeen leviää vielä ennen kuulumaton runobuumi.

Mutta mistä ihmeestä allakkaan on löytynyt tuollainen nimi kuin Jutta?! En tunne ainoatakaan Juttaa. Wikipediahan se tietää, mutta tietääköhän varmasti. On kuitenkin hyvä, että usein tiedoissa kerrotaan myös asioita olettamuksiksi. Kuten Jutta, joka nimi olisi tullut nimestä Judit, joka taas olisi hepreankielinen  ja tullut siitä, että nainen on kotoisin Juudasta. Suomessa on kuitenkin jo nimetty lähdes 3000 Juttaa.

Onnea Jutalle! Ja nyt soitetaan minun mielestäni yksi kauneimmista joululauluista, sekin Jean Sibeliuksen, sanat Topeliuksen: Jo joutuu ilta, nyt Sami Luttisen tulkitsemana.

6 kommenttia:

  1. Hei! Tämäpä oli 10 arvoinen kirjoitus! Poiki runsaasti ajatuksia...
    "Jotakin vanhaa kuolee ja jotakin uutta syntyy ihmisessä koko ajan"..niin se on koska ihminen kehittyvä olento, onneksi. Olen sitä mieltä että laaja elämänymmärryksen myötä kehitystä tapahtuu, Siperia opettaa,eli joskus viisaudesta joutuu maksamaan. Kaiketi arvomailma ylimpänä säätelee kehityspolun väkkyröitä.
    Äidilläni on tapana sanoa: ihminen kääntää lapasensa muutaman kerran elämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina! Mukava, kun huomaa että joku lukee pähkäilyjäni, tässä kalenterissa numeroista ja nimistä. Ja varmaan tuo arvomaailmakin muuttuu kulkeissamme.
      Joten käännetään lapanen (hyvä symboli)!

      Poista
  2. Omnomnom! Joulutorttusi ovat ihan täydellisiä tähtiä. Ihan kymppejä. =)

    Voi, tulisikin runobuumi... =)))))))))))))))))))))))

    VastaaPoista
  3. Nam, nam...joulutortut on namia! Kymppejä ei montaa ollut minun todistuksessa...käytös taisi olla...Siperian optukset on tullut opetelua muutaman kerran:)

    VastaaPoista
  4. Meillä oli joskus suomenpystykorva Jutta. Oisko se nimetty Jutta "Zillaakkiuksen" miten lie kirjoitetaan? mukkaan?
    Ja yks Juttahan meillä urputtaa tuolla arkadian mäellä..

    kemia ja liikunta 10. Mukava niitä on joskus katella keskikoulun päästötodistuksesta.

    10 on mun elämänpolun luku. Jätän sen supistamatta aina välillä...:)

    Astrologisista planeettavastaavuuksista olen eri mieltä enkä sano niistä mittää.

    Ja oikeesti, minäkin luulin, ja aattelin että pellille on hankala laittaa 10 torttua, mut hyvin siihen mahtu 12 kun asetteli..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano vaan mitä mieltä olet, Nikki! Huomaan, että jos nettiviitteitä seuraa, niin pitäisi penkoa enemmän ja varmasti löytyy erilaisia tulkintoja. Mistä liene nuo planeettavastaavuudetkin!?

      Olisin odottanut että sinulla olisi matematiikka 10, no ainakin kiitettävä.

      Minulla oli kymppi laulusta ja kuvataiteesta, tekstauksessakin olis joskus ollut, mutta otettiin siitä yksi numero matematiikkaan, että pääsin koulusta. Hehheh! Tai oikeammin kieliopinnoille ulkomaille. Opettajatkin tekevät joskus joustavia ratkaisuja. Mutta on siis niitä toisenlaisiakin numero, varsinkin keskikoulutodistuksessa. Kävin yhden luokan uudestaan silloin, kun piti saada paremmaksi numeroita. Sekin oli mahdollista. Ei enää yläasteella. Elämä oli silloin tosi surkeaa ja olin huonossa kunnossa.

      Poista

Olen iloinen kommenteista!