Joulukalenterin 13. päivä, Seija ja numero 13, Lucian päivä

Taikauskoisesti numero 13 enteilee pahaa. Nyt ei ole kuitenkaan perjantai!  En usko sellaisiin. Kolmetoistahan on yhtä kuin numero 4. On otettu neljä askelta toisella kymmenellä ja toivottavasti ehkä vielä spiraalin ylemmällä tasolla.

Jos katsoo tuolta 4. päivän kohdalta, niin perhe oli siellä esillä. Ja nyt jo viimeistään soitellaan perhettä kokoon; mitä tehdään, missä vietetään joulua, mitä syödään, kuka tuo mitäkin jne. Kortit ovat postitettuja ja nyt suunnitellaan joulupaketteja. Mitähän pukilta olikaan toivottu? Perheen ja kodin merkitys kasvaa, kun joulu lähenee ja ollaan toisella kymmenellä menossa kalenterissa.

Mutta haukutaan pois ensin pahat, eli se 13. luku. Miksi se on epäonnen luku? On jopa hotelleja, joista puuttuu huone numero 13 tai jopa kerros 13 kokonaan! Pysyykö joku kotona tekemättä mitään? Se ei hassumpaa olisikaan!

Kaikkialla maailmassa näköjään vähän karsastetaan tuota numeroa. Ja jos se on perjantai, se liitetään jopa Eevan ja Aatamin omenaepisodiin, vedenpaisumukseen ja Baabelin tornin sortumiseen. Katinkontit! Kuka ne päivät olisi laskenut? Pitkäperjantain nyt jotenkin voisin mieltää, mutta liekö sekään 13. päivä.

Siksikö tavallisia kortteja pidetään pahana, kun jokaista neljää maata on 13? Tämä epäonnen luku kuulemma tulee siitä, kun Raamatussa kerrotaan Jeesuksen kiirastorstain ateriasta, että vieraita olisi ollut 13 ja juuri Juudas oli se kolmastoista. Eikö Juudas ollut yksi 12 opetuslapsesta. Siis joukossa oli kuokkavieras! Ja että luvulle 13 on löydetty ihan oma fobia; triskaidekafobia!  Kiitos, ei kuulu minulle.

Mutta tiesitkös tätä, että matemaattisesti luku 13 on onnellisia lukuja!? Tässä melkein suora lainaus wikipediasta, puhdasta tiedettä:

Onnellinen luku on positiivinen kokonaisluku, jonka numeroiden neliöiden summasta saadaan ennen pitkää 1 jatkamalla seuraavaa prosessia: otetaan positiivinen kokonaisluku ja lasketaan sen numeroiden neliöt yhteen. Siitä, saadaanko summaksi 1 vai toistuuko prosessi äärettömiin samanlaisena, ilmenee, onko luku onnellinen.

Esimerkiksi 7 on onnellinen luku, koska
7² = 49
4² + 9² = 97
9² + 7² = 130
1² + 3² + 0² = 10
1² + 0² = 1.

Jos luku on onnellinen, myös välivaiheiden summat ovat onnellisia lukuja. Edellisessä tapauksessa siis 49, 97, 130 ja 10 ovat onnellisia.

Kymmenen ensimmäistä onnellista lukua ovat 1, 7, 10, 13, 19, 23, 28, 31, 32 ja 44. Positiiviset kokonaisluvut, jotka eivät ole onnellisia, ovat onnettomia. Poimiskohan tuosta seuraavat lottonumerot?

Mitähän tuosta ymmärsin? No sen, että on olemassa ONNELLISIA LUKUJA! Otetaan ne vastaan ja käännetään epäonni.

  

Ja vaikka lapaset nurinpäin. Nyt ne on kaikki oikeinpäin, jotta kaunis selkäkuvio näkyisi. Kuva kyläni joulumyyjäispöydästä.

ps. Unohdinpas aivan Lucian päivän! Minusta tuo valontuojan rooli on kaunis ja tarvitsemme sitä Pohjoismaissa. Ruotsissa ollessa sain itsekin olla mukana aamuhämärissä. Tässä kuva Wikipediasta.

 

Nyt onnittelemaan Seijaa! Minäkin tunnen monta Seijaa, mutta en yhtään pikkutyttö Seijaa. Seija on lohdullinen nimi ja antaa rauhaa tälle 13. päivälle. Seija tulee muinaisroomalaisen oraiden jumalattaren nimestä Seia, tai sanasta seijas (Lönnrot) joka tarkoittaa sees, selkeä. Viljapeltojen jumalatar tai sitten seesteinen elämä. Kaunista. Ensimmäiset Seija-nimet on annettu vuonna 1912. Ei ihme että tunnen niin monta Seijaa, sillä juuri minun syntymävuotena on nimetty Seijoja kaikkein eniten (kuten myös Raijaa, Railia, Pirkkoa jne.).

Siitä on nykyään taivuteltu nimi Seea. 

Onkohan Seijalle omistettu laulua?  Ei ole. Mutta annetaan Seija Simolan laulaa tämä iki-ihana "Kesytetty"