torstai 20. joulukuuta 2012

Joulukalenterin 20. päivä, Benjamin, numero 2

Miten voimme 2.12 päivän teemasta kohota spiraalissa ylös? No varmasti siten, että olemme enemmän yhdessä.  Numero kakkosen teemaan kuului ennen kaikkea se toinen. Minä ja toinen. Onko toinen tärkeä?

Pääkaupunkiseudulla on häkellyttävän paljon sinkkuja eli yksin asuvia ihmisiä. Siihen perheeseen kuuluu yksi tai yksi ja joku/joitakin eläimiä. Muistan noin 40 vuotta sitten (hassuja muistaakin) kun lähdin Tukholmasta Ruotsin laivalla kotiin ja ostin mukaani Aftonbladetin. Siitä luin kauhukseni, että Tukholmassa suurin osa asukkaista on yksineläjiä. Ihan tavallinen perhe oli hännillä siinä listalla. Ajattelin, ettei varmaan vielä Suomessa tuollaista. Nyt on. Mihin tämä maailma on menossa?

Mikä mukavuudenhalu onkaan vallannut ihmisen, omavaltaisuus ja jopa itsekkyys! Eikö haluta jakaa mitään toisen kanssa? Se on yksi äärimmäisyys, mutta toinen on tässä : Mitä ihmettä ihmiset pelkäävät? Sitä toistako?
Sillä eikö ihminen ole luotu kasvamaan yhdessä. 

Vai mitä se yhdessä oleminen sitten on? Se voi olla mukavaa. Ainakin kasvamista puolin ja toisin. Yhdessä voi olla ahdistuneenakin, vangittuna, orjana jne., mieluimmin olisi erillään. Yhdessä voi olla jutellen puhelimessa, kirjoittaen tai vain ajatellen toista. Ihmeelliset yhdessä olon värinät voi silloinkin kulkea pitkin kehoa, eli kaukaisuudestakin voi yhdessäolo ulottua ihan kehon tasolle asti. Yhdessä voi olla eläimien kanssa, helppoa, eivät paljoa vastustele. Yhdessä voi olla koko maailmanmenon kanssa, kun selailee nettiä, kuuntelee radiota tai katselee eläviä kuvia.

Yhtälailla kaikessa voi tuntea vuorovaikutusta, jäädä miettimään asioita, oivaltaa yhtäkkiä jotain suurtakin. Ymmärtää jopa omakohtaisia juttuja. Yhdessä voi tosiaan olla kutomalla toiselle joululahjaa, kirjoittamalla joulukortteja. Huokaillen jonkun perään. 

Tässäkin ollaan yhdessä, vanha kuva maalauksestani Lumienkeli, josta en muista, mille matkalle se lähtikään.


Onkohan sitä yksin oikeastaan ollenkaan?!  Kun jotkut sanovat, että ympärillämme on liuta enkeleitä, ainakin yksi ja jopa henkisiä oppaita, saatikka sitten Jeesus tai Jumala. Minä uskon enkeliin. Juttelen niiden kanssa useinkin. Kutsun enkelin aina mukaan, kun lähden autolla liikenteeseen. - Kiltti, olethan mukana. Yritän itsekin olla tarkkaavainen. - Joo, joo, tässä ollaan, tarkkaillaan ja varotellaan.

Mitä enemmän ihmiset tuntevat olevansa yksin ja turvattomia, ilman apua ja tukea, sitä enemmän syntyy vaa'an toiselle puolelle toimintaakin. Yksi tällainen hyvä esimerkki on 'Aika parantaa' -idea, joka on jo aika laajalle levinnyt Helsingin seudulla ja muissakin kaupungeissa. Ideana on 'pankki', jonne voi ilmoittautua tarjoamaan apua ja taitojaan, mutta siten että sieltä voi ottaa sitä itselleenkin, kun tarvitsee.Välikätenä ei ole raha vaan ainoastaan ajankäyttö. Kuuntelin haastattelua radiossa tänään, mutta enhän nimiä muista. Tässä kuitenkin nettilinkki. Heillä on ihan uusi työnimike tälle toiminnalle: 
TOVITUKEA KANSSAKULKIJOILLE

Siis kiitos ja kumarrus hänelle tai heille, jotka tämän hienon idea ovat toteuttaneet! 

Meidän seuduilla tällaista tovitukea nimiteään 'olla väkivelekosilla'. Eli autetaan vuoroin toista. 

Yksinäisen on liian helppoa jäädä itsesääliin. Ja ylpeyteen. On vaikea ojentaa käsi ja pyytää apua.
Siihenkin tarvitaan viisautta ja rohkeutta. Ja kuten edellä; tarjontaa.

Nyt Benjamille jokin kaunis laulu nimipäiväonnitteluksi. Benjamin-nimi on varmaan tuttu Raamatusta Jaakobin nuorimpana poikana ja tarkoittanee suomeksi 'oikean käden poika' eli onnenpoika. Kerrotaan että tästä Jaakobin pojasta polveutui koko Israelin kansa. Aikamoista'. Olen tuntenut yhden Benjamin. Hän oli hiljainen ja hymyilevä. Kaikki pitivät hänestä.

On myös Kerkon nimipäivä, minulle ihan outo nimi. Putisuomalainen nimi, joka tarkoittaa 'puun vuosikasvainta'. Aika metka. Onnea heillekin!

Kaunista! Mikko Kuustonen ja Tapiolan kuoro: Jouluenkeli


2 kommenttia:

  1. Oi, miten ihana maalaus tuo "Lumienkeli". Kaunis kaunis! Uskon enkeleihin ja tiedän heidän kulkevan mukanani täällä maan korvessa. Ei ihminen ole koskaan ihan yksin. Koko luomakunta on kanssamme, pitää vain tuntea se yhteys.

    VastaaPoista
  2. Kaunis maalaus! Ja olipa kaunis laulu...ihanan tunnelmallista!

    VastaaPoista